Eero Saarenheimo : Casanova ja Sprengtporten : kirjastonhoitajan ja kenraalin yhteiset vuodet

Takakansi

Syksyllä 1785 saapui Pohjois-Böömiin apostolinen protonotaari ja molempien oikeuksien tohtori Giacomo Casanova. Venetsian taakseen jättänyt ikääntynyt viettelijä oli tulossa Duxin linnaan kirjastonhoitajaksi ja joutui pian tekemään tiliä menneisyydestään sekä kärsimään vanhan miehen vaivojaan.

Kymmenen vuotta myöhemmin naapurikaupungin kylpylään tuli Venäjän palvelukseen siirtynyt suomalainen kenraali Göran Magnus Sprengtporten. Hän tuli etsimään lievitystä niihin vammoihin, joita hän oli saanut Porrassalmen taistelussa 1789, kun 'omat koirat olivat purreet'.

Näiden kahden melkoisen miehen välille syntyi erikoinen tuttavuus. He vittivat määrämitä toistensa vaivoja, kävivät kirjallis-filosofisia keskusteluja ja riitelivät kiivaasti. Teplitzin kylpylä oli tuolloin Euroopan salonki, missä Sprengtporten pääsikin tutustumaan Casanovan lisäksi useisiin erikoisiin henkilöihin ja sai näin olla mukana monenlaisissa käänteissä.

Radioprofessori Eero Saarenheimo on vuosien aikana perehtynyt perusteellisesti näiden kahden herran kohta-loihin, arvelutavakaan sattumuksia kaihtamatta. Teoksesta välittyy hienosti 1700-luvun lopun kevytmielinen ja huoleton maailma, jota vanha radiomies kuvaa aikakautteen hyvin sopivalla ainutlaatuisella tyylillään.

Esittely

Vuonna 1785 koputti Pohjois-Böömissä (nyk. Tsekissä) olevaan Duxin linnan oveen pronotaari ja oikeustieteen tohtori Giacomo Casanova. Venetsian taakseen jättänyt vanha ja köyhtynyt Casanova tuli linnaan kirjaston-hoitajaksi.

Duxin linnasta on kymmenkunta kilometriä Teplizin kylpylä-kaupunkiin, jonka vieraskirjaan tehtiin 7.6.1795 seuraava merkintä: Hänen ylhäisyytensä, Herra Kenraaliluutnantti, paroni von Sprengtporten Pietarista. Hän oli Savon prikaatin komentaja vuodesta 1775, mutta erosi Ruotsin palveluksesta vuonna 1780 ja ryhtyi ajamaan Suomen erottamista Ruotsista. Hän tuli kylpylään hoitamaan taisteluissa saamiaan vammoja.

Kylpylässä ja Duxin linnassa kukoisti huomattava seurapiiri, jonka kutsujen ja rientojen tiimellyksessä myös nämä kaksi herraa kohtasivat. Heidän välilleen sukeutui ystävyyssuhde, jonka keskeisenä piirteenä olivat älylliset keskustelut, joita he kävivät keskenään, välillä riidellenkin, filosofisista ja moraalisista kysymyksistä. Kun keskustelu jostain syystä jäi kesken, he jatkoivat sitä kirjeitse: heidän kirjeenvaihdostaan on säilynyt parisenkymmentä kirjettä.

Kirjan tekijä, radioprofessori Eero Saarenheimo, on tutkinut Yrjö Maunu Sprengtportenin ja Casanovan yhteisiä vuosia perusteellisesti ja osaa kertoa näiden kahden herran ystävyydestä asiantuntevasti. Saarenheimon hienostunut kirjoitustyyli sopii oivallisesti kuvaamaan 1700-lukua ja sen ilmapiiriä. Tekstistä välittyy ajan kuva, moraali ja ajatusmaailma, ja Saarenheimo kuvailee henkilöitä herkullisen elävästi. Vaikka kirja on tietokirja ja kaikki tapahtumat totta, se avautuu eteemme kuin romaani.