Eeva Joenpelto : Eteisiin ja kynnyksille

Vuosikymmenen vaihtuessa 20-luvun terhak­ka rakentajamieli vaipuu lamaan ja kyräilyyn. Tehtaita seisoo ja työläiset ovat kovilla, vasaran alle joutuu jopa vankkoja taloja. Juliniakin hät­yytellään, mutta vanhaisäntä lohduttautuu otto­tyttö Sylvin itsetietoisuesta nuoruudesta. Nämä kaksi muodostavat romaanin yllättävän, raken­netta kannattavan voimakaksikon. Toisaalta Lauri kimpaantuu näyttämään missä se Julinin veri sittenkin virtaa. Joenpellon mahtavan romaani­sarjan neljännessä kerronta sävyttyy aiempaa enemmän ihmisten sisäisistä kokemuksista. Aika — menestys ja pettymykset yhtä lailla — vievät jokaisen yhä syvemmälle kohti omaa minuutta. Matti Reima tankeroi urattomien rattaisiin, Salme Hänninen vanhentuu raskaana. Heikkinen, Matin uskottu ja puolisonaihe, saa elämän kolme­leimaisen todensisäuden. Niin ikään Veiko tapaa vakavalla kunnallismiehen tiellään uuden ajan merkit ja miehet. Anja ja Inkeri työskentelevät saroillaan. Mutta Oskari! Miten onkin höyrähtänyt kun kukkoilee metsänomistajana eikä ole tietävinään liike-elämän pelisäännöistä.