Eeva Kilpi : Kesä ja keski-ikäinen nainen

»Eeva Kilpi kirjoittaa tunteesta, tunteella. Eeva Kilpi ei kaihda kuvata tunnetta; mutta ei hän liioin antaudu sille. Päinvastoin: älyn kontrolloiva ote säilyy. Kilpi on lähinnä englantilaisen koulun kertoja, selkeä, taidossa pitkälle ehtinyt. Tätä todistaa vaikkapa 'Tamara ja minä' -novellin henkilö- ja aikaperspektiivin hallinta ja 'Raportin' sulkeutuva ja avautuva loppukuvio... Novelleissa sivutaan itse asiassa monia ajankohtaisia keskustelunaiheita: seksuaalista vapautumista, nuorison ja vanhempien suhdetta, saasteongelmaa, rantatonttipolitiikkaa. Mutta Kilpi ei pysähdy saarnaamaan, ei kadota silmistä tilannetta, henkilöitä, vivahteita. Ja ennen kaikkea: pääteemasta, yksinäisen, yksin jääneen naisen elämästä, ystävyyden ja aistillisuuden kaksiarvoisesta merkityksestä ihmiselle Eeva Kilpi antaa elävän ja moniulotteisen kuvan." (Lassi Nummi, US)