Eila Pennanen : Naisen kunnia

Että Pirjo olikin niin naiivi että kuvitteli voivansa jotenkin vaikuttaa. Että ihmiset lukisivat hänen kirjansa ja ... Kuka nyt kirjasta piittaisi. Sen sijaan pikku tekijä Pirjo oli mainio makupala kulttuurin suurille. Laumana niitä kerääntyi hänen sievän ruumiinsa ympärille tappelemaan ja sähisemään. Kuka henkilökohtaisista kaunoista, kuka poliittisista ambitioista käsin, kuka muuten vaan elintilaansa laajentaakseen tai lyttyyn lyödäkseen. Napakasti siinä oli opittava puolensa pitämään, oli kuinka vähäinen kotirouva tahansa.

Naisen kunnia on hilpeänsatiirinen karikatyyri suomalaisesta kulttuuriviidakosta ja sen armottomista laeista, kuva siitä mitä tapahtuu jos monet tämän päivän suuntauksista saavat rauhassa jatkua. Ja naiskysymyksestä joka sekin meillä hoituu vain miesten ehdoin.