Eino Kauppala : Päivälliset herra Leolle : (7 rullaa rakkaudesta elämään)

Romaanin dokumenttianes on peräisin Minamatasta, siellä sattuneesta myrkytyskatastrofista, joka vaati lukuisia ihmisuhreja. Se saattaisi yhtä hyvin olla peräisin Reiniltä, Ravennasta, Kymijoen suusta, jostain tulevaisuuden Sköldvikistä tai melkeinpä mistä hyvänsä teollistuneesta kilpailuyhteiskunnasta. Kauppala on käyttänyt elementteinä myös meikäläisten korkeiden ja suuresti kunnioitettujen viranomaisten omaa metyylielohopeatiedottamaamme koskevia kannanottoja. Tietämättömyydellään, typeryydellään ja kyynisyydellään ne kuvittavat tilannetta kaikkialla maailmassa. Kirjailijana Kauppala on alistanut aineiston romaanimuotoon.

Pitäisikö vaieta ja odottaa? Vaikka ihmisen keskimääräinen eliniän "kehityksen" kärjestä huolimatta kokonaisluvuudessaan hiljamuotoisesti laske- baltiossa?) Vaikka U. Thantin raportiti ihmisen historian vakavimmasta kriisitilasta toteaa tänään syntyvän ikäluokan kokevan korkeampaa elämää uhkaavan tukahduttamisen (esim. ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvaessa nykyistäkin vauhtia) jo ennen kolmattaakymmentä ikävuottaan? Vaikka oma presidenttimmekin on katsonut tärkeäksi suojellaksem meiltä elinymp, herämme ravintoketjujem myrkyttämisiltä ja ylipäätään elinympäristömme yhä kiihtyviltä turvelemisiltä? Ei - liian kawan ovat 100?, pakosta tai vapaaehtoisesti) ne ani harvat, jotka näistä asioista todella tietävät. Sillä aikaa elämme vaaranalaisen tilan tiedostamisessa, asenteiden välttämättömättömän muutokseen ja ongelmien ratkaisuun on pelottavan vähän. Jos enää ehdikään.

Kauppalan romaani on kirjailijan herätyshuuto. Se sisältää viestinä tehdytä työtä elinmahdollisuuksien parantamiseksi, vaatimuksen irtisanoutua kaikesta, mikä on omiaan riistämään ja tuhoamaan elämän. Vastuu maailman tilasta kuuluu jokaiselle meistä, jokaisen meistä on tiedettävä mistä on kysymys.