Eino Salmelainen : Hurma ja surma : muistelmia tavallaan

Teatterineuvos Eino Salmelaisen uusi muistelmakirja HURMA JA SURMA valloittaa lukijan välittömyydellään ja persoonallisilla kannanotoillaan. Kirjaan tarttuvat uteliaiskti kaikki, joille teatterin maailma on läheinen ja rakas, mutta sillä on laajempakin kantavuutta - se sisältää kappaleen elävää kulttuurihistoriaa siitä tapahtumarikkaasta vaiheesta, joka päättyi talvisotaan.

Helsingin Kansanteatterin johtajana Eino Salmelainen joutui vaikean mutta samalla mielenkiintoisen tehtävän eteen: oli löydettävä teatterille oma linja, oli luotava korkeatasoinen näyttämö, jolla olisi annettavanaan oma panoksensa kulttuurielämäämme. Tätä tehtävää vaikeutti se tosiasia, että ilmapiri teatterin ympärillä oli silloinkin, vastakaisiin mielipiteisiin perustuvien henkilökohtaisiin ristiriituksien hämmentämänä. Johtokuntaan kuului kaksi vahvaa ja lahjakasta miestä, Helo ja Helanen. Niiden sovittaminen edes samaan huoneeseen ei ollut leikin asia, ja kun kumpikin tahtoi täsmälleen päinvastaista ja tahtoi sitä kiukkuisesti, syntyi sekä koomillisia että vähemmän huvittavia tilanteita. Muutenkään ei teatterimiehen toiminta 1930-luvulla ollut kaikn aikaan helppoa - opetusministeri saattoi kutsua johtajan luokseen saamaan nuhdesaarnan koska hän esitti niin sopimatonta kappaletta kuin 'Savoihin tanssiaiset'! Monet muutkin kulissen takaiset pulmat joutuivat Salmelaisen valokeilaan, sellaistkin, joista monenohjaaja mieluimmin pysyisi erillään, mutta, niin kuin tekijä sanoo, 'teatterinjohtajat eivät voi paeta mihinkään, me olemme tuilinjalla alkuvaiheista lähtien'.

Ja mielenkiintoiset arviot mielenkiintoina osuvat karakteristia niistä monista kirjailijoista ja näyttelijöistä, joiden kanssa Salmelainen päivittäin joutui kosketuksiin - Maila Talvio, Aino Kallas, Hella Wuolijoki, Mika Waltari, moniaja ja monet muut saavat Salmelaisen käsittelyssä ilmeikkäät piirret henkilökuvaansa.

Eino Salmelaisen muistelmakirjat ovat jo ananeet huomattavan panoksen suomalaiselle kirjallisuudelle, ja tämä uusi teos rikastuttaa sitä samanaikaisesti kuin rikastuttaa teatterin elävää suomalaisen kultuurin.