Eino Salmelainen : Kun olin nuori

Teatteriprofessori Eino Salmelainen palaa teoksessaan lapsuutensa hämäläiseen maisemaan sekä ensi askeleihinsa sillä mukaisella polulla, joka johti vakaan maatalon pojan maamme teatterielämän kärkimiheksi. Herkullisesti hän maalaa silmiemme eteen kotiseudun vehmaat näkymät taloineen ja karjoineen, isoine isäntineen ja mökin mummoineen — perinteeseen pitäytyvän kyläyhteisön, jossa kullakin oli tarkkaan rajattu sijansa. Sarkaan puetun maalaispojan ensimmäiset yritykset koulutiellä sekä herääminen tietoisuuteen yhteiskuntaelämästä ja kulttuurin huimaavista näköaloista ovat sykähdyttävää luettavaa.

Rukoilevaisten seurat ja pitkät matkat hevospelillä toivat vaihtelua kylän arkiseen menoon, ja näistä Salmelainen piirtää verrattoman eloisian kuvan. Kotona ja opintiellä kohtaamiensa värikkäiden henkilöhahmojen parissa hänen naseva ihmiskuvauksensa viettää riehavuotaan. Äidistään, lämminsydämisestä, lujasta ja viisaasta naisesta hän vähin sanoin välittää lukijalle kauniin ja mieleen painuvan muiston.