Ellen Rydelius : Aleksanteri I:n arvoitus

Mitä tapahtui Taganrogissa joulukuussa 1825? Oliko se mies, joka siellä silloin kuoli ja jonka ruumis kuljetettiin halki Venäjän Pietariin, Venäjän tsaari Aleksanteri I vai kuoliko tämä arvoituksellinen keisari, Napoleonin voittaja ja aikansa loistavin kruunupää, vasta v. 1864 hurskaana erakonna Siperiassa. Kuka oli se salaperäinen Feodor Kuzmits, joka 34 vuotta eli Siperiassa nöyränä katumuksentekijänä ja kuollessaan sai veisata autuaitten virttä, jättäen hautaan jättäen jälkeensä vain muutamia paperiliuskoja, niiden joukossa Aleksanteri I:n nimellä varustetun? Miksi Pietari-Paavalin linnakirkossa oleva Aleksanteri I:n hauta oli tyhjä, kun se neuvostoliittolaisten asiantuntijain avattin? Jos jälkimmäinen mies todella olikin Aleksanteri I, ketä sitten siirrettiin elävältä haudattuina hänen nimellään mausoleumiin ja kenestä puuttuvat aitotemat,

Toista vastausta Aleksanteri I:iin ja Feodor Kuzmitsin arvoitukseen ovat hakeneet niin historian tutkijat kuin frankoistakin, mutta mikään ei ole yhtä voimakkaasti kuin tämä hurmaaja-tsaari eläessään lumoasi ailaissella kauneudellaan, lahjakkuudellaan ja kiehtovalla ja salaperäisellä olemuksellaan.

Ellen Rydeliuksen ja Alexandra Beloborodoffin arkistotutkimusten pohjalla kirjoittama kuvausta Aleksanteri I:n, kruunupään Hamletin, arvoituksellisesta persoonallisuudesta ja hänen kuolemaansa liittyvistä salaperäisistä olosuhteista voisi sanoa todellisuuspohjaiseksi salapoliisiromaaniksi. Taganrogin arvoitusta selvitellessään tekijä joutuu lisäksi luomaan monivaihtevan ja eloisan kuvan Aleksanteri I:n aikakaudesta. Siinä vilahtelee myös näkymiä suuren Katariinan ja Paavali I:n hovista, romanttisia rakkaustarinoita ja uskonnon mystiikkaa. Aleksanterin ympäriltä tapamme monia mielenkiintoisia henkilöhahmoja: hänen kauniin keisarinnansa Elisabetin, hänen rakastajattarensa rouva Naryškinan, Napoleonin, Talleyrandin ynnä muita.