Erkki Tanttu : 455 parasta

Suomalaisen sananparsi-huumorin ehdottomasti omaperäisin ja tunnetuin kuvittaja on taiteilija Erkki Tanttu.

»Ai, ai, kun mie tykkään siust, mie tykkään siust niiko jänis rumust», oli Erkki Tantun säännöllisellä äidinäidinäidillä tapana ihaistella pientä jälkeläistään.

Viipurilaspoika Erkki Tanttu vietti kesäkaudet, joskus talvenseudunkin maalla paimentaessa, hevosmiehenä, ratatöissä, seppänäsiillä, jätkänä jätkien joukossa. Se aika oli Juho Vesaisen, Seitsemän veljeksen ja kymmenien muiden kansankirjojen kuvittajan korkeakoulua. Luonnoslehtiö taskussa Erkki Tanttu kierteli myöhempinä vuosinaan Lappia, Kainuuta ja Karjalaa ja hankki näillä matkoillaan kadehdittavan ja ihailtavan kansanihmisten ja aidon suomalaisen maalaissilijön tuntemuksensa.

Sananparsien kuvitustyö alkoi vuonna 1941, aiheena jämsäläinen »Tukka sortilleen vaikkei olis kuin yks karva». Lukijain vaatimuksesta kuvia oli piirrettävä yhä lisää, ja vuonna 1945 ilmestyi ensimmäinen kirja »Sata sananpartta—sata kuvaa». Vuosien mittaan julkaisutuista alkuperäiskokoelmien 727 piirroksesta taiteilija on valinnut 455 parasta tähän uuteen kokoamaoteokseensa.

Useimmat aiheensa Erkki Tanttu on löytänyt sananparsikokoelmista, mutta hän on kuullostellut myös ympäristön puhetta ja siepannut sieltäkin joskus silloin milloin mistäkin. Erkki Tanttu pelkistää sananlaskuista ja sananparsien ilmaisemien tilanteen harvoin, harkitun viivansäästeliäästi. Hänen huumorinsa on aitoa, jäljittelemätöntä - jäyhä persoorallinen huumorinsa, kuvitustyö voittamatonta sanan ja kuvantehollisuutta.