Erkki Tanttu : Me papit nauroimme niin... sanoi Kangasalan kirkonvartija

Erkki Tanttu - mestarigraafikko

Erkki Tanttu on jatkuvasti niittänyt yhä kasvavaa mainetta maamme johtavana graafikkona. Hänen taidettaan kohtaan tunnetaan mielenkiintoa maamme rajojen ulkopuolellakin, onpa hänellä ollut verrattoman kiittävä arvostelut saatiakaa näyttelyitä ulkomaillakin. Kotimaassa Erkki Tanttu tunnetaan varsinkin suurten yleisön keskuudessa kirjain- ja hakisojen satamarsikoekelminen omintakeisena ja jäljittelemättömänä kuvittajana.
Mitä muuta tiedämme Erkki Tantusta? Hän on syntynyt Viipurissa. Erkki Tanttu tuli 'iliset lahjat ilmenivät jo varhain, ja niin hän pääsi 19-vuotiaana nuorukaisena piirtäjäksi kustannusliikkeeseen, minne jäi yhdeksi vuodeksi. Opiskelutavan välillä Taideteollisuuskeskuskoulussa yhden vuoden, hänen oli taas käytävä kaksi lehtityöstä, tämä kesti muutamia aikakausilehtialalla, mikä vaihe kesti aina vuoteen 1944. Erkki Tanttu osallistui oli onnistuminen kerran näyttelijänä. Vuonna 1940 on näyttelykiinnostus ollut mukana v. 1948. Vapaaan taiteilijana toimiessaan hän oli nytkin kiinteässä yhteydessä Otavaan: hänen omat teoksensa, Sata sanarparlettä, Sata satua, Sata tärppiä ja Asutus - onne makuota ja kättäjä, esiinnyivät kustannuksella. Lisäksi hän on kuvittanut mm. Aleksis Kiven 'Kihilaakaa ja Sakari Topeliuksen Satuja Omaa kotia, Yrjö Jylhän 'Kirjastokem, K. M. Walleniuksen 'Metsien kymmenen, Lempi Jääskeläisen 'Weckroothin perheen'ja Joel Lehtosen 'Raralinnan'.
Kuvittajantyönsä ohella Erkki Tanttu oli jatkuvasti omin päin harrastanut grafiikkaa ja tunnettu teknikin puupiirrämain luonnisia tähän suuntaan väsästi. Vihdoin hän sai opiskella Parisissa. Vuonna 1949 sai hänet Konrdelmedie myöntämään kansainvälisesti mainetta. Pitkänsä kävi aina Pariisissa. Wilhelmina Atelierin apuraboista, ja hän on jatkuvasti pitänyt näyttelyitä myös Atateiden näyttelyissä sekä ulkomailla, mm. Unkarissa ja Saksassa. Mainioita kritiikkejä on sadellut niin kotimaiselta kuin ulkomaalaiselta taholtakin. Hänen teoksensa ovat nykyisin jo suomalaisen kanssakunnan kuolemattomien aarteiden joukossa. Tämän takia Erkki Tanttua onkin tässä kirjassa omistettu hänen 50-vuotispäivänsä kunniaksi ja näin julkisesti annetaan tunnustuksen ja arvonannon osakseen, ja hänen kehitystänsä seurataan edelleen lämpimin innoistuneina.