Erkki Yrjänheikki : Kesäyön ja kaamoksen maa
Ei varastossa
Vain %1 jäljellä
SKU
P-KESA-F45E33
Lapin kahdeksan vuodenaikaa heräävät eloon sanoin ja kuvin tässä teoksessa, joka tarkastelee Sallan alueen ainutlaatuista vuosikiertoa ja sen murresanastoa. Valon, maiseman ja luonnon muutokset sekä perinteiset sanonnat johdattavat lukijan syvälle pohjoisen kulttuuriin.
Sallalaisessa puhetavassa ja kulttuurissa vuodenajat jaetaan kahdeksaan.
Kesästä puhutaan kolmessa jaksossa: alkukesä ja loppu- tai syyskesä sekä alku- ja loppusyksy. Myös talvi jakaantuu kolmeen osaan: alkutalvi, sydäntalvi ja kevättalvi, josta alkaa kevät, ja se päättyy, kun tulee loppukevät, rospuutto, lumien sulaminen ja jäidenlähtö.
Valon määrä ja se mistä päin valo tulee, maisema, lämpötila, lumi ja kasvien ja eläimien kasvaminen ja kasvun päättyminen ovat erilaisia eri vuodenaikoina.
Ihmisillä on vanhastaan ollut sanoja, joilla muutosta on kuvattu. Esimerkiksi Perttulina pää
pensaaseen ja Mikkelinä miehet mettään. Perttulista alkaa alkusyksy ja mikkelinä se muuttuu
loppusyksyksi ja alkaa syyspyytö, uurtokeino.
Kirjassa avataan pohjoisen kahdeksan vuodenajan kiertoa ja muutosta sanoin ja kuvin. Sanat ja
kuvatekstit on kirjoittanut Erkki Yrjänheikki.
Kuvista pääosa on Jaana Aholalta. Revontulikuvat ovat Sallan matkailun piirissä työskentelevien Hannu Upi Virkkulan ja Timo Tuuhan kokoelmista.
Sallalaisessa puhetavassa ja kerronnassa on paljon kuolajärvensaamesta peräisin olevia murresanoja. Niistä on tehnyt kirjan loppuun mittavan luettelon Niko Rytilahti.
Saijalainen rakennusmestari Erkki Yrjänheikki on myös luontoharrastaja, kalastaja, metsästä ja marjastaja.
Kesästä puhutaan kolmessa jaksossa: alkukesä ja loppu- tai syyskesä sekä alku- ja loppusyksy. Myös talvi jakaantuu kolmeen osaan: alkutalvi, sydäntalvi ja kevättalvi, josta alkaa kevät, ja se päättyy, kun tulee loppukevät, rospuutto, lumien sulaminen ja jäidenlähtö.
Valon määrä ja se mistä päin valo tulee, maisema, lämpötila, lumi ja kasvien ja eläimien kasvaminen ja kasvun päättyminen ovat erilaisia eri vuodenaikoina.
Ihmisillä on vanhastaan ollut sanoja, joilla muutosta on kuvattu. Esimerkiksi Perttulina pää
pensaaseen ja Mikkelinä miehet mettään. Perttulista alkaa alkusyksy ja mikkelinä se muuttuu
loppusyksyksi ja alkaa syyspyytö, uurtokeino.
Kirjassa avataan pohjoisen kahdeksan vuodenajan kiertoa ja muutosta sanoin ja kuvin. Sanat ja
kuvatekstit on kirjoittanut Erkki Yrjänheikki.
Kuvista pääosa on Jaana Aholalta. Revontulikuvat ovat Sallan matkailun piirissä työskentelevien Hannu Upi Virkkulan ja Timo Tuuhan kokoelmista.
Sallalaisessa puhetavassa ja kerronnassa on paljon kuolajärvensaamesta peräisin olevia murresanoja. Niistä on tehnyt kirjan loppuun mittavan luettelon Niko Rytilahti.
Saijalainen rakennusmestari Erkki Yrjänheikki on myös luontoharrastaja, kalastaja, metsästä ja marjastaja.
* Kuvausteksti saattaa koskea teoksen toista versiota. Kuvauksessa mainitut yksityiskohdat, kuten mahdolliset oheistuotteet, eivät välttämättä ole osa valitsemaasi teosta. Valitsemasi teoksen tarkat tiedot löytyvät alla olevasta ominaisuusluettelosta.
| Tuoteryhmä | |
|---|---|
| Tekijä | Erkki Yrjänheikki |
| Teoksen nimi | Kesäyön ja kaamoksen maa |
| SKU | P-KESA-F45E33 |
| Avainsanat | luontokuvat, luontokuvaus, valokuva, valokuvataide, valokuvaus, tietokirja, tietokirjallisuus, luontokuvakirja, Salla, Itä-Lappi, Kuolajärven murre, vuodenajat, Lappi, lappilaiset, lappilaisuus |