Esa Seppänen : Kannaksen rautainen ihme : Aikamatkalla Uno Seppäsen kanssa

Takakansi

"Rautatie – Venäjälle ja taemmaksi Suomeen: rikkauden silta!"

1870 rakennettu Pietarin junarata tarjosi Karjalankannaksen talonpojille edellytykset tuottoisaan kaupantekoon metropolin toreilla. Se toi myös sankoin joukoin varakkaita pietarilaisia rakennuttamaan huviloita Kannakselle. Se vaurastutti koko Suomea aina Venäjän vallankumoukseen asti.

Kirjailija Unto Seppänen kutsui rataa rautaiseksi sillaksi ja loi teoksissaan tarkkaa ja värikästä kuvaa 1800-luvun lopun Kannaksen väestön ja "kesävenäläisten" yhteiselosta.

Kannaksen rautaisessa ihmeessä Unto Seppäsen henkilökuvat täydentävät ja syventävät hänen ponsiaan Esan tiukkaa historiankirjoitusta. Teos vie lukijan 150 vuotta pitkälle aikamatkalle Kanneljärvelle, Pietariin ja Kouvolaan, missä Unto Seppänen asui ja viimeisteli pääteoksensa Evakon ennen kuolemaansa 1955.

Esa Seppänen on kirjoittanut toistakymmentä historiallista tietoteosta. Hän on Venäjä-tuntija ja toimi upseerirallaan mm. presidentti Urho Kekkosen adjutanttina.

Esittely

Tulenkantaja Unto Seppänen kuvasi hersyvissä karjalaisromaaneissaan synnyinseutunsa Kanneljärven mutkatonta elämänmenoa. Unton poika Esa ottaa nyt isänsä kirjat oppaakseen matkalle Suomen historian unohdettuun ajankohtaan.

1870-luvulla rakennettu Riihimäen-Pietarin junarata oli rautainen ihme. Se kytki Suomen venäläiseen metropoliin. Kannaksen talonpojat myivät Pietarin toreilla viikoittain halkoja ja maataloustuotteita. Sitten Pietarin yläluokka alkoi kulkea junalla toiseen suuntaan ja rakennutti huviloita Kannaksen ranta-alueille synnyttäen uusia elinkeinoja.

Unto Seppäsen Karjalankannas oli veijarimaisten suomalaishahmojen ja huvilavenäläisten näyttämö. Todellisuudessa yhteiselo Kannaksella oli myös paljon muuta. Esa Seppäsen kirjan toinen rautainen ihme onkin Kannaksen väestö, joka koki alueen riemuisat ja raskaat mullistukset 1700-luvulta jatkosotaan ja 1940-luvun evakkoon.