Esa Seppänen : Miekkailija vastaan tulivuori : Urho Kekkonen ja Nikita Hrustsev 1955-1964

Takakansi

Presidentti Urho Kekkonen tapasi yli kolmenkymmenen vuoden aikana säännöllisesti sekä virallisissa että epävirallisissa yhteyksissä Neuvostoliiton johtoa. Näistä tapaamisista muodostui näkyvä poliittinen instituutio. Sen puitteissa Urho Kekkonen johti maan ulkopolitiikkaa voimakkaasti henkilösuhteiden tasolla ja loi uuden ulottuvuuden asioiden hoitoon.
Minkälaisia olivat ne miehet, joiden kanssa Urho Kekkonen näissä yhteyksissä joutui tekemisiin? Laajasta Kekkos-kirjallisuudesta löytyy vastauksia, mutta kokonaisesitystä Urho Kekkosen ja neuvostojohtajien henkilökohtaisista suhteista – niiden luonteesta, roolista ja merkityksestä Suomen idänpolitiikassa – ei sentään ole tehty. Nyt valokeilaan tulevat Kekkosen vastapelureina isä-Stalinista lähtien hänen onnekkaat oppipoikansa alkaen Nikita Hruštševista ja Anastas Mikojanista.
Venäjää hyvin taitava Esa Seppänen on perehtynyt paitsi suomenkieliseen arkistoaineistoon erityisesti laajaan venäjänkieliseen lähdemateriaaliin, haastatellut lukuisia niin suomalaisia kuin venäläisiäkin aikalais­todistajia, diplomaattaja, virkamiehiä, poliitikkoja, historiotsijoita.
Nikita Hruštšev kuvasi Urho Kekkosta Miekkailijaksi. Nyt ilmestyvä teos keskittyy Miekkailijan ja Tulivuorena tunnetun, värikkään ja dynaamisen Hruštševin keskinäisiin, monisäikeisiin suhteisiin. Teosta ryydittää erityisesti Seppäsen Hruštševin pojalta, professori Sergei Nikitiš Hruštševilta, laajassa kirjeenvaihdossa saama ennen julkaisematon sisäpiiritieto.

Esittely

Presidentti Urho Kekkonen tapasi yli kolmenkymmenen vuoden aikana säännöllisesti sekä
virallisissa että epävirallisissa yhteyksissä Neuvostoliiton johtoa. Näistä tapaamisista muodostui
näkyvä poliittinen instituutio. Sen puitteissa Urho Kekkonen johti maan ulkopolitiikkaa
voimakkaasti henkilösuhteiden tasolla ja loi uuden ulottuvuuden asioiden hoitoon.

Minkälaisia olivat ne miehet, joiden kanssa Urho Kekkonen näissä yhteyksissä joutui tekemisiin?
Laajasta Kekkos-kirjallisuudesta löytyy vastauksia, mutta kokonaisesitystä Urho Kekkosen ja
neuvostojohtajien henkilökohtaisista suhteista - niiden luonteesta, roolista ja merkityksestä Suomen
idänpolitiikassa - ei tätä ennen ole tehty. Valokeilaan tulevat Kekkosen vastapelureina isä-Stalinista
lähtien hänen onnekkaat oppipoikansa Hruštšev, Mikojan, Brežnev, Kosygin.

Venäjää hyvin taitava Esa Seppänen on perehtynyt paitsi suomenkieliseen arkistoaineistoon
erityisesti laajaan venäjänkieliseen lähdemateriaaliin, haastatellut lukuisia niin suomalaisia kuin
venäläisiäkin aikalaistodistajia, diplomaatteja, virkamiehiä, poliitikkoja, historioitsijoita.

Nikita Hruštšev kuvasi Urho Kekkosta Miekkailijaksi. Nyt ilmestyvä teos keskittyy Miekkailijan ja
Tulivuorena tunnetun, värikkään ja dynaamisen Hruštševin keskinäisiin, monisisältöisiin suhteisiin.
Teosta ryydittää erityisesti Seppäsen Hruštševin pojalta, professori Sergei Nikititš Hruštševilta
laajassa kirjeenvaihdossa saama ennen julkaisematon sisäpiiritieto.

Esa Seppänen on täyden sotilasuran tehnyt Neuvostoliiton ja Venäjän asiantuntija, joka on
valmistunut myös Helsingin yliopistosta pääaineenaan venäjän kieli ja kirjallisuus sekä poliittinen
historia. Puolustusvoimien palveluksessa ollessaan Seppänen toimi mm. presidentti Kekkosen
adjutanttina. Parhaillaan hän tekee laajaa tutkimusta Urho Kekkosen ja Neuvostoliiton johtomiesten
henkilökohtaisista suhteista.