Pertti Karkama & Esko Ervasti : Suomen kirjallisuushistoria

Mutta toiselta puolen voi myös kaikkein suurin luonnollisuus muodostua virheeksi. Runous näet saa nimensä juuri siitä, ettei se ole peili, joka kuvastelee pientä ja suurta, kaunista ja rumaa sekaisin. Runous esittää sitä, mikä todellisuudessa on varsinaista todellista, ikuista, muuttumatonta hetkellisissä vaihtuvissa hahmoissa - ja ennen kaikkea sitä, mikä ihmisessä on todellista inhimillistä.
J. V. Snellman

Käsittääkseen oikein yhteiskunnallisen tehtävänsä runoilijan täytyy olla keskellä ajankohtaisia tapahtumia. Taloudellisen teorian tuntemus, jokapäiväisen elämän tuntemus, tunkeutuminen tieteelliseen historiankäsitykseen - nämä ovat runoilijalle tärkeämpiä kuin pölyttyneeseen eiliseen vannoutuneiden idealististen professorien oppikirjat.
Vladimir Majakovski

Mutta olenhan joskus lukenut, että kirjallisuus on ajan peili. Nyt te kynämiehet kirjoittelette iloisia eli mitään sanomattomia juttuja, käsittelette vanhoja ja oileita asioita. Mitä me teemme sellaisella peilillä, josta ei näe naamaansa. Nurkkaan koko roska!
Pentti Haanpää

Runo ei ole maailmankuva eikä oma maailmansa, se on maailmaa. (...) Kun sä luet hyvän runon, sen jälkeen ja sen aikaan sä olet ihan eri ihminen - enemmän siinä missä sä olet, omassa elämässäsi. Sä et näe sitä uudella tavalla, sä näet sen, bonjatako. Sä et huomaa olevasi maailmassa, sä olet maailmassa.
Veijo Meri