Esko Rahikainen : Kivi

Tämä on kuvallinen kertomus keskuudessamme vaikuttaneesta ihmisestä joka on jättänyt suurta ja pysyvää yhteiseksi perinnöksemme.

"Kivi oli ensimmäisiä joka näytti rahvaalle, että viljapelto on myös taulu eikä vain suurus, nainen myös ihminen eikä vain leipoja, lypsäjä, lyhteen sitoja, kehrääjä tai vuodekumppani. Kivi opetti esteetistä näkemystä, että jokainen voi olla taiteilija, niinkuin Jukolan Juhani Lauri, joka teki savesta poikia kuin mies', mutta ei opettanut rottinkikeppin ja jalkapuún uhalla niinkuin häntä oli opetettu, vaan rakkaudella. Kaavamaisen kateksismuksen sijaan hän kysyi elämältä itse, ilman pappien ja teologian torppin ja talohin. Kivi lehdvätti isänsäkin ja emäntensä lasten ja pakollisten elämän aikana, mutta hartain hartaudella täytti sen kuin Nurmijärven talossa oli juhannuksena tapana.

Filosofian kandidaatti, kirjastonhoitaja Esko Rahikaisen teos on elävä työvä tulkinta inhimillisestä ihmisestä ja nerosta, joka puutteen ja ymmärtämättömyyden keskellä piti kiinni omaperäisestä taiteellisesta kutsumuksestaan katkeraan loppuun saakka.