F. Scott Fitzgerald : Etelän viimeinen kaunotar : kymmenen novellia 20-luvulta

Takakansi

Siinä hän oli – Etelän tyttö aidoimmillaan. (...) Hänessä oli viehättävän suorasaikaisella sanavalmiudella kuorrutettua neuvokkuutta, hänen perhetaustakseen saattoi aavistaa joukon omistautuneita isiä, veljiä ja ihaijoita aina Etelän suuruuden päivistä asti, ja hänestä huokui pettämätöntä viljeyttä, joka saattoi olla tulosta vain loputtoman kuuman ilmalanan koulinnasta. Hänen puheessaan oli sävyjä, joilla komentettiin orjia ja muserritettiin jenkkikapteeneita, ja toisaalta hyväilevän lempeitä vivahteita, jotka sointuivat uskomattoman ihastuttavasti pimeään iltaan.

Esittely

Francis Scott Fitzgerald (1896-1940) ehti kokea vain kaksikymmentä vuotta kestäneen uransa
aikana niin menestyksen kuin unohduksen: ensimmäisen maailmansodan jälkeisen kirjailijapolven
ihmelapsesta tuli amerikkalaisen kirjallisuuden kadehdittu tuhlaajapoika ja lopulta Hollywoodille
nahkansa myynyt kehäraakki. Klassikon asemaan hänet kohotettiin vasta vuosia kuolemansa
jälkeen. Fitzgerald tunnetaan ennen muuta kuohuvan 20-luvun ja sen melskeisiin antautuneen
nuoren sukupolven tarkkanäköisistä kuvauksista. Fitzgeraldille 20-luku oli moraalisen murroksen,
ihmeiden, kohtuuttomuuksien ja satiirin aikaa -jazzin aikakausi: "Kohti säädyllisyyttä kehittyessään
jazz tarkoitti ensin seksiä, sitten tanssia, sitten musiikkia. Se viittaa hermostolliseen kiihtymystilaan,
joka muistuttaa varsin läheisesti sodanaikaista suurkaupunkia rintaman takana. - Syökää, juokaa ja
iloitkaa, sillä huomenna me kuolemme." Fitzgerald itse joi ja iloitsi täysin rinnoin yhdessä
vaimonsa, muusansa ja kirjailijakollegansa Zeldan kanssa. Heidän paljolti omaelämäkerrallinen
tuotantonsa ei ollut vain ajan hengen kuvausta, vaan myös sen luomista. Fitzgerald oli myös
tuottelias novellisti. Aikana, jolloin novellit olivat lähes kaikkien viikko- ja päivälehtien ahkerasti
luettua sisältöä, Fitzgerald kohosi novellikirjailijoiden kärkikaartiin. Romaanien sijaan suuri yleisö
tunsikin hänet nimenomaan novelleista, joiden leimallisia elementtejä ovat elegantti tyylitaju,
dramaattiset ja vaiheikkaat tarinat, romantiikka ja vahvat naishahmot. Etelän viimeinen kaunotar on
kymmenen helmen valikoima Fitzgeraldin laajasta novellituotannosta vuosilta 1920-1930. Näiden
klassisten tarinoiden henkilöitä ovat muun muassa Bernice, joka säikähtää uskallettua
polkkatukkaansa itsekin, Walesin prinssiä havitteleva upporikas perijätär Rags Martin-Jones,
omapäiseen tanssityttöön rakastuva nuori älykkö Horace Tarbox sekä Ailie Calhoun, syvän etelän
saavuttamaton kaunotar. Kaikki kokoelman novellit ovat aikaisemmin suomentamattomia.