Federico Garcia Lorca : Andalusian lauluja

Takakansi

Andalusian runoilijan Federico García Lorcan elämänkaari kesti vain kolmekymmentäkuusi vuotta; hän oli vuonna 1936 puhjenneen Espanjan sisällissodan ensimmäisiä uhreja. Silti hän ehti suorittaa niin mittavan kirjallistyön, että hänet luetaan vuosisatamme huomattavimpiin runoilijoihin.
Kotiseutu, primitiiviltä mutta kaunis Andalusia mustalaisineen ja tansseineen inspiroi nuorta García Lorcaa. Hänen runoutensa erikoislaatuna, vaikuttava kuvakieli, sen syvä musikaalisuus ja rytmisyys kuvastavat hänen kotiseudulleen tunnusomaisia piirteitä, joista on totuttu pitämään aidosti espanjalaisina: rytmi, värit, kuoleman läsnäolo, yöt, kunniat, intohimo.
Toisaalta García Lorcalla on hyvin kehittynyt sosiaalisen oikeudenmukaisuuden taju: kuuluisia "Romanssi Espanjan kansalais­sodasta" on santarmiston vainoamien maalaisten puolustus, "Oodi Harlemin kuninkaalle" asettaa American neekerieden epätoivoille.
García Lorca on legenda: vuodet ovat jo ehtineet osoittaa, että marttyyrius ehkä loi legendan, mutta olosaa sen pitää hänen runoutensa puhdas taiteellinen voima.

Esittely

Päivä on jo puhjennut kukkaan.
(Muistatko illan sylin")
Kuuliljasta valuu viileä tuoksu.
(Muistatko elokuun silmät")

Federico García Lorcan elämänkaari kesti vain kolmekymmentäkuusi vuotta: hän oli vuonna 1936 puhjenneen Espanjan
sisällisodan ensimmäisiä uhreja. Silti hän ehti suorittaa niin mittavan kirjailijantyön, että hänet luetaan viime vuosisadan
merkittävimpiin runoilijoihin.

Andalusian runoilijan erikoislaatuisessa kuvakielessä kaikuu kotiseutu mustalaisineen ja tansseineen, rytmeineen ja väreineen.
Näissä väkevän värikylläisissä runoissa hehkuvat ylpeys, rakkaus, intohimo, kunnia ja kuolema.