Frans Eemil Sillanpää : Päivä korkeimmillaan : Suhteita ihmisiin ja ihmisryhmiin

Kun F. E. Sillanpää kertoo, kun hän muistelee tai lausuu mielipiteensä jostain yleisempään elämänsisältöön liittyvästä asiasta, hänen sanansa ovat aina persoonallisia; niiden ilme on jäljittelemättömästi sillanpääläinen. Se on jälleen todettavissa, mestarin tämänkertaisissa käsialoissa.
Sillanpää on antanut teoksessaan selkeän ja ytimekkään määrityksen: "Suhteita ihmisiin ja ihmiryhmiin." Hän kertoo siinä kirjallisista aikalaisistaan, hahmottelee verrattomia henkilökavainninpiirteitä, joiden piirteet ovat pienessäkin tarkoin tutkittuja ja usein humoristisesti punnittuja. Erikseen on mainittava kaksi suurta kirjailijaa, August Strindberg ja Axel Karlefeldt, joita suomalainen mestari on aina erityisesti arvostanut. Muisteltuihin piiriin sisältyy edellä mainitunlaisten lisäksi kotoisia hämennyskirjeitä, muisteluita matkakuvauksia ja keskeisintä osaa edustaa teoksessa kuitenkin sikermä poliittisia ja yhteiskunnallisia kirjoituksia. Näissä harvinaisissa, avarasältöisissä ja pelottomissa puheenvuoroissa F. E. Sillanpää on tilittänyt suhteitaan kokonaisiin ihmiryhmiin, Suomen kansaan, isänmaahan. Olipa asia miten suuri ja mahtava tahansa, Sillanpään kosketus siihen on aina elävä, tosi, uskottava ja inhimillinen.
"Päivä korkeimmillaan" on aineksiltaan rikas, monin tavoin mielenkiintoinen teos. Se liittyy valtaosiltaan tekijänsä mietteisiin, hänen parhaan luomiskautensa vaiheisiin. Päivän korkeudesta sen kaari ulottuu myös muistellun syventämään nykyhetkeen.