Georges Simenon : Kissa

Tässä romaanissa Georges Simenon kertoo jäljittelemättömään tapaansa erään avioliiton tarinan, liiton, jonka koossapitävänä kaikkivoittavana voimana oli vankkumaton viha.

Naimisiin mennessään Emile Bouin ja Marguerite Charmois olivat kumpikin leskiä ja jo iäkkäitä ihmisiä. Emile oli eläkkeellä oleva muurari, Marguerite oli parempaa väkeä, keskitehtailijan tytär ja hän omisti talon jossa he asuivat. Emile toi taloon kissansa, jota Marguerite inhosi ja pelkäsi. Margueritella oli papukaija, miehestä vähemmän sympaattinen, kissasta mielenkiintoinen. Avioliiton ensimmäiset vuodet menivät jotenkin, vaikka todellista yhteiselämää ei syntynytkään. Kumpikin kaihoi menettämäänsä puolisoa, mutta sieti sentään nykyistä. Sitten elämään tuli väriä ja draamaa: Marguerite myrkytti Emilen kissan. Alkoi vihan kausi. Puolisot elivät vierekkäin, ruokkivat vihaansa kuin huoneessa, söivät samassa pöydässä – kumpikin omia ruokiaan. Mykkä mutta täydellinen viha täytti päivän jokaisen hetken, kuukaudesta kuukauteen. Siitä muodostui leikki, joka kehittyi yhä monimutkaisemmaksi. Ja jännitys kasvoi lopun lähestyessä: kumpi jäisi eloon voittajana?