Giovanni Guareschi : Aviomiehen totutusajo

Puille paljaille joutunut aatelisperhe — surkuteltava ilmiö. Mutta asialaita on aivan toinen, jos perheellä sattuu olemaan rikas makkaratehtailija-sukulainen, jonka upeassa palatsissa voi elellä huolettomasti päivän kerrallaan. Ainoa kiusallinen seikka on se että silloin tällöin ilmestyy ulkomailta ovelle Casimiro-setä, hän joka maksaa viulut. Kerrassaan epäilyttävä asia. Hän nimittäin saa pahatkin ajatukset aikaan. Kuten nyt senkin että Carlottaan on hankittava aviomies kahdessa vuorokaudessa tai muuten lentää koko perhe pellolle. Ei mikään ihme ettei siinä kiireessä tullut aviomieskandidaattia katsotuiksi sen tarkemmin ja että hänen puutteellisuutensa havaittaan vasta hääjuhlien kulissiattin hajotessa alta aikayksikön jälkeen. Alkaa varsinainen farssi, aviomiehen tortuotus.

Isä Camillon tekijän staliniiniviiksissä väreilee vastustamaton vinoulu, hän tanssittaa ihmisiä hullunkurissse tilanteissa silmät oikealle ja vasemmalle, sivaltaa huomaamattamme oivallinen keilan ja vasemmale, huvittaa, riemastuttaa kuten aina.