Göran Schildt : Vastasuunta : esseitä

Fil. tri GÖRAN SCHILDT on tullut suomalaiselle lukijakunnalle tutuksi kulttuurihistoriallisten matkakirjojen verrattomana tekijänä. VASTASUUNTA tutustuttaa hänen loisteliaana esseistiään.

Järjestelmien ulkopuolella pysyttäytyminen, yleisesti hyväksyttyjen sovinnaisuuksien kiusallisena kieltailijana esiintyminen on aina houkuttanut Göran Schildtiä. Hän tunnustaa tämän kertoessaan poikavuosistaan ja kepposistaan Kiialan herraskartanossa. Schildtille luonteenomaista rakentavaa vastarinta-asennetta kuvastaa teoksen nimikin. Näissä osittain muistelmamuotoisissa, osittain ajankohtaisten aiheiden ympärillä liikkuvissa esseissä yhtyvät nautittavalla tavalla arkailematon kriitikko sekä syvällinen, eläytyvä tutkija.

Esseiden aiheet jakautuvat kahteen ryhmään, joiden keskeisinä teemoina ovat suomenruotsalaisen kulttuurin ongelmat sekä taiteen asema ja merkitys. Personallisten hienovaraisen tutkielmien kohteina ovat yhtä hyvin isä, Runar Schildt, ja Elmer Diktonius kuin filosofi Eino Kaila ja aristokraattinen funktionalisti Alvar Aalto. Göran Schildt ei ole kiista: hän jakaa kulkupuolin niin ruotsalaisen kuin suomalaisenkin suuntauun, sillä vei ole tarpeen suorittaa nationalismiin pääsymausta saadakseen omaksua molempien kielten sisältämät arvot. Sitä vastakaa tämä yleistä suhtautumistapaa jatkuvasti arkaai kielikysymykseen, pohditaan esseissä "Suomenruotsalaisesta", "Persoonallisuuden jakaantumiskatso" ja "Kaksikielisyys Suomessa". Taidetta käsittelevissä esseissään tri Schildt liikkuu asiantuntijan vaikuttomudella. Hän antaa lahjennet tutkimassa museoidan syntyä ja kehitystä sekä omia museumsita arkkitehtta. Hän väläyttää tunteita nimettömästi, lähettää Tutankhamonin avaruusmatkalle ja näyttää tien Brancesin, modernin taiteen erakoon luo.