Göran Sonnevi : Valtameri

Göran Sonnevin runoteos Valtameri herätti suuren huomion ilmestyessään kotimaassaan Ruotsissa. Se sai Pohjoismaiden Neuvoston kirjallisuuspalkinnon 2006 ja oli samana vuonna yksi Ruotsin arvostetuimman kirjallisuuspalkinnon August-prisetin finalisteista. Teoksen on suomentanut runoilija Jyrki Kiiskinen.
Göran Sonnevi on syntynyt 1939 ja julkaissut säännöllisesti runokokoelmia 1960-luvun alusta saakka. Valtamerta pidetään laajasti Sonnevin pääteoksena ja tuotannon yhteenvetona. Hän muuttui pienen piirin runoilijasta kertaheitolla laajalti luetuksi tekijäksi julkaisemalla 1965 Vietnamin sotaa käsittelevän runon, joka vaikutti Mia Bernerin mukaan kuin herätyshuuto.
Edellisen kerran Sonnevia käännettiin suomeksi 30 vuotta sitten, kun Pentti Saarikosken suppeah-ko suomennosvalikoima Keskeneräinen kieli ilmestyi 1977.

Runokokoelmaksi harvinaisen laajassa Valtameressä Sonnevi kehittelee valtamerestä vertauskuvaa äärettömyydelle, joka sulkee sisäänsä kaiken kielen, niin menneet ja tulevat kuin toteutuneet ja toteutumattomat tapahtumat, mahdolliset ja mahdottomat universumit, mutta myös yksilön vastuun ja syyllisyyden.
Valtameri summaa oivaltavasti Sonnevin runoilijanlaadun: teos on ensyklopedisen tietoinen ympäröivästä maailmasta, politiikasta ja kulttuuri-historiasta ja sen moniaineksiset runot ilmentävät kiinnostusta kieleen sinänsä. Mutta samalla Sonnevi on kuitenkin vahvasti omaelämäkerrallinen runoilija, joka tallentaa yksityiselämäänsä ja kommentoi päivänpoliittisia tapahtumia Irakin sodasta alkaen.
Valtameren idea toteutuu runokokoelman muodossa: Sonnevi käsittelee samoja teemoja ja aiheita joista on aiemmin urallaan kirjoittanut, vierailee siis omassa kirjailijuudessaan mutta korkeintaan "päällekirjoittaa" joitain kohtia. Hänen keskustelukumppaneitaan teoksessa ovat mm. Saarikoski, Hölderlin, Dante ja Paul Celan.