Graham Greene : Eräänlaista elämää

Graham Greene kuvaa 1971 ilmestynyttä omaelämäkerrallista kirjaansa sen esipuheessa: ''Omaelämäkerta on vain 'eräänlaista elämää' – se voi sisältää vähemmän asiavirheitä kuin elämäkerta, mutta samalla se väkisinkin on valikoivampi: se alkaa myöhemmin ja päättyy ennen aikojaan. Ellei muistelmien kirjoittaja voi lopettaa kirjaa kuolinvuoteellaan, mikä tahansa loppu on mielivaltainen, ja minä olen pitänyt parhaana lopettaa tämän yritelmän niihin epäonnistumisen vuosiin, jotka seurasivat ensimmäisen romaanini hyväksytyksi tulemista. Epäonnistuminenkin on eräänlainen kuolema: huonekalut on myyty, liinavaatelaatikot tyhjennetty ja hiljaisella kadulla odottavat muutto­vaunut kuin ruumisvaunu vi­däkseen ihmisen määränpäähän, jossa on vähemmän kallista...

Miksi sitten olen ryhtynyt tallettamaan tällaisia elämän siruja? Paljolti samoista syistä kuin olen kirjoittanut romaaneja: saadakseni kokemusten kaoosta jonkinlaisen järjestykseen – ja nälkäisestä uteliaisuudesta...

Monien aikalaisteni keskustelussa on nykyisin muotia käsitellä oman menneisyyden tapahtumia ironisesti. Se on laillinen itsepuolustus menetelmä... Nuo tunteet olivat todellisia silloin kun niitä koin... Miksi häpeäisimme niitä enemmän kuin muiden välin­pitämättömyyttä? Minä olen yrittänyt, vaikka en ehkä aina ole onnistunut, herättää eloon tuon kaukaisen ajan hupusuudet, tunteissani ja liioitellut ja kokea ne samoin kuin silloin, ilman ironiaa.''