Grigori Petrov : Valkoliljojen maa - Suomi
Alkaen 32,30 €
Varastossa
Vain %1 jäljellä
SKU
P-VALK-E2B03D

Grigori Petrovin "Valkoliljojen maa – Suomi" tarjoaa ihanteellisen ja romantisoidun näkökulman Suomeen, esitellen maan esimerkkinä yhteiskunnallisesta kehityksestä. Teos tunnetaan laajalti erityisesti Balkanilla ja Turkissa, missä sitä on käytetty jopa oppikirjana.
Grigori Petrov Grigori Spiridonovitš Petrov (s.1866 Jaama - k.1925 Pariisi)
oli venäläinen pappi joka kirjoitti teoksen Suomesta ja tuon ihmeellisen
suuriruhtinaskunnan asukkaista. Valkoliljojen maa - Suomi antaakin hyvin
ihanteellisen ja romantisoidun kuvan Suomesta. Petrov opiskeli Pietarissa ja
hänet vihittiin papiksi 1892. Vuonna 1907 hänet valittiin toiseen Venäjän
valtakunnanduumaan kadettipuolueen edustajana. Seuraavana vuonna hän
joutui epäsuosioon ja menetti oikeutensa toimia pappina sekä oikeuden asua
Pietarissa tai Moskovassa. Vuonna 1920 Petrov muutti Neuvosto-Venäjältä
ja asettui Pantševoon Belgradin lähelle. Valkoliljojen maata ei aluksi
kustannettu venäjäksi, mutta sen käsikirjoitus käännettiin serbiaksi 1923 ja
bulgariaksi 1925. Turkissa Mustafa Kemal otti kirjan 1925 ilmestyneen
turkinkielisen käännöksen, nimeltään Ak zambaklar ülkesinde-Finlandiya,
pakolliseksi oppikirjaksi sotilasoppilaitoksiin 1930-luvulla. Kirjan
uudet painokset Balkanilla on otettu vielä v.1992 Bulgariassa, 1998
Serbiassa ja 2000 Turkissa. Kirja on aiemmin ilmestynyt arabian, kurdin
ja suomen kielillä sekä venäjäksi. Tämä teos on 1. suomenkielisen
version uudistettu painos. Turkin roolin ja Nato-jäsenyyden ympärillä
käydyn keskustelun vuoksi teos on hyvin ajankohtainen. Käytännössä kaikki
kouluja käyneet turkkilaiset tietävät tämän teoksen, mutta Suomessa
se on tuntemattomampi. Uudelleen julkaisu korvaa tämän puutteen.
oli venäläinen pappi joka kirjoitti teoksen Suomesta ja tuon ihmeellisen
suuriruhtinaskunnan asukkaista. Valkoliljojen maa - Suomi antaakin hyvin
ihanteellisen ja romantisoidun kuvan Suomesta. Petrov opiskeli Pietarissa ja
hänet vihittiin papiksi 1892. Vuonna 1907 hänet valittiin toiseen Venäjän
valtakunnanduumaan kadettipuolueen edustajana. Seuraavana vuonna hän
joutui epäsuosioon ja menetti oikeutensa toimia pappina sekä oikeuden asua
Pietarissa tai Moskovassa. Vuonna 1920 Petrov muutti Neuvosto-Venäjältä
ja asettui Pantševoon Belgradin lähelle. Valkoliljojen maata ei aluksi
kustannettu venäjäksi, mutta sen käsikirjoitus käännettiin serbiaksi 1923 ja
bulgariaksi 1925. Turkissa Mustafa Kemal otti kirjan 1925 ilmestyneen
turkinkielisen käännöksen, nimeltään Ak zambaklar ülkesinde-Finlandiya,
pakolliseksi oppikirjaksi sotilasoppilaitoksiin 1930-luvulla. Kirjan
uudet painokset Balkanilla on otettu vielä v.1992 Bulgariassa, 1998
Serbiassa ja 2000 Turkissa. Kirja on aiemmin ilmestynyt arabian, kurdin
ja suomen kielillä sekä venäjäksi. Tämä teos on 1. suomenkielisen
version uudistettu painos. Turkin roolin ja Nato-jäsenyyden ympärillä
käydyn keskustelun vuoksi teos on hyvin ajankohtainen. Käytännössä kaikki
kouluja käyneet turkkilaiset tietävät tämän teoksen, mutta Suomessa
se on tuntemattomampi. Uudelleen julkaisu korvaa tämän puutteen.
* Kuvausteksti saattaa koskea teoksen toista versiota. Kuvauksessa mainitut yksityiskohdat, kuten mahdolliset oheistuotteet, eivät välttämättä ole osa valitsemaasi teosta. Valitsemasi teoksen tarkat tiedot löytyvät alla olevasta ominaisuusluettelosta.
| Tuoteryhmä | |
|---|---|
| Tekijä | Grigori Petrov |
| Muut tekijät | Esipuhe: Kari Alenius Toimittanut: Pekka Tuomikoski Kääntänyt: Pekka Karvanen Kannen suunnittelu tai taide: Matti Pohjola |
| Teoksen nimi | Valkoliljojen maa - Suomi |
| Alkuteos | Ak zambaklar ülkesinde - Finlandiya |
| SKU | P-VALK-E2B03D |
| Avainsanat | Suomi, Suomi-kuva, Finland, Finlandia, Idealismi, historia, historiakäsitys, historiakulttuuri, Venäjän vallan aika, edistys, kehitysmaat, kehitys, kehitysalueet |
