Guy de Maupassant : Bel-Ami (Kaunis ystävä)

Bel-Ami (1885), Maupassantin tunnetuimpiin kuuluva romaani, on tutkielma nousukkuudesta, satiirinen analyysi keskinkertaisuuden, kyynisyyden ja matalamielisyyden voittokulusta. Georges Duroyn, pennittömän aliupseerin nopea nousu vaikutusvaltaiseksi sanomalehtimieheksi, naisten suosioon ja hienoston ja rahamaailman ylimmille portaille avaa panoramaakuvan häikäilemättömään yhteiskuntaeliittiin. Aseman ja omaisuuden tavoittelu ohjaa siellä niin poliittisia kuin eroottisia hankkeita ja maineen astinlautoinna käytetään ihmisyyttäkin. Georges Duroyn, Bel-Amin, maailmankatsomus tiivistyy lauseeseen: "Kaikki tyyni on pelkkää typeryyttä." Hänen ympärillään sorisevassa Pariisissa, sen kaduilla, huvipuistoissa ja salongeissa, joiden aistillisen atmosfäärin Maupassant mestarillisesti vangitsee, huolehtii jokainen vain itsestään ja omasta nautinnostaan. Maupassantin säälimätön silmä näkee pyrkyriinsä, joita turhamaisuus ja kyltymättömät pyytteet ajavat, pohjimmiltaan narreina, levottomina aaveina, joiden taustana on portaiden pimeys" ja jotka pian häviävät takaisin yöhön.