Hannu Karhos (toim.) : Ei tullut isä kotiin : sotaorpojen kertomuksia
Alkaen 8,00 €
Varastossa
Vain %1 jäljellä
SKU
0831486
Yli kolmekymmentä sotaorpoa kertoo koskettavissa muistelmissaan sodan seurauksista ja isän menetyksen pysyvästä vaikutuksesta elämään. Kirja tarjoaa inhimillisen näkökulman sotien aiheuttamiin perhetragedioihin ja suomalaisen arjen selviytymistarinoihin.
Kenelle: Aikuisille, joita kiinnostavat henkilöhistoria, muistelmat ja sotalapset.
Takakansi
"Leikkimökissä oli hämähäkki. Pohdimme, kenen tehtävä olisi tappaa se. Minä sain heti vapautuksen, jotta jäisi täysorvoksi. Olimme kuulleet, että hämähäkin tappajalta kuolee isä tai äiti."
Sodan luodit ja kranaatit eivät osuneet vain rintamalla taisteleviin miehiin. Kun isä kaatui, vaimosta tuli leski ja lapsista sotar orphan. Tavalliset perheet muuttuivat poikueperheksi.
Suomen 50 000 sotar orphan ovat kasvaneet aikuisiksi, tehneet työtä, saaneet omia lapsia ja lapsenlapsia. Isän menettäminen liian varhain jätti kuitenkin lähtemättömän jäljen. Kellastuneet perhekuvat ja rintamalta lähetetyt kirjeet ovat korvaamattomia aarteita, jos isästä ei jäänyt omia muistikuvia.
Kirjan kertojat kuvaavat surua ja sodan jälkeistä raskasta työtä, johon lapset joutuivat äitinsä rinnalla. Yhtä lailla kertomuksissa kuvataan vahvoja ihmisiä, jotka nuettuivat pienistä onnen hetkistä ja vastuksien voittamisesta tuomasta ylpeydestä. Yhdessä oli mahdollista kulkea silloin tieltä kohti uutta elämää.
Sotar orphan vuosikymmenten vaikennemisen katkaisi kirja Isän ikävä (Atena 2001). Nyt on vihdoin mahdollista kertoa, miten peruuttamattomasti elämä muuttui, kun isä ei tullut kotiin.
Esittely
Hiljaisten tositarinoiden kirja
Sodan luodit ja kranaatit eivät osuneet vain rintamalla taistelleisiin miehiin. Kun isä kaatui,
vaimosta tuli leski ja lapsista orpoja. Sotaorpojen »sotavankeus» jatkuu yhä, sillä isän
menettäminen muutti koko elämän suunnan. Silti on eletty eteenpäin.
Tässä kirjassa yli kolmekymmentä sotaorpoa ulkosaariston lapsista Karjalan-evakkoihin ja
pohjoisen asukkaisiin kertoo oman tarinansa siitä, mitä sodassa annettu »kallein uhri» todella
merkitsi. Kertomuksista välittyy sodanjälkeisen Suomen köyhyys ja työn kovuus, mutta yhtä lailla
kertomuksia värittävät ilon pilkahdukset, toivo ja peräänantamattomat äidit. Ei tullut isä kotiin avaa
sodan seurauksiin inhimillisen näkökulman, joka on edelleen arkea niin Suomessa kuin
maailmallakin.
Kirjailija Timo Malmin kokoama Isän ikävä (Atena 2001) nosti sotaorvot unohduksista. Keski-iän
ylittäneet isättömät lapset alkoivat etsiä omia juuriaan, ja nyt muistaminen on vihdoinkin sallittua.
"Leikkimökissä oli hämähäkki. Pohdimme, kenen tehtävä olisi tappaa se. Minä sain heti vapautuksen, jotta jäisi täysorvoksi. Olimme kuulleet, että hämähäkin tappajalta kuolee isä tai äiti."
Sodan luodit ja kranaatit eivät osuneet vain rintamalla taisteleviin miehiin. Kun isä kaatui, vaimosta tuli leski ja lapsista sotar orphan. Tavalliset perheet muuttuivat poikueperheksi.
Suomen 50 000 sotar orphan ovat kasvaneet aikuisiksi, tehneet työtä, saaneet omia lapsia ja lapsenlapsia. Isän menettäminen liian varhain jätti kuitenkin lähtemättömän jäljen. Kellastuneet perhekuvat ja rintamalta lähetetyt kirjeet ovat korvaamattomia aarteita, jos isästä ei jäänyt omia muistikuvia.
Kirjan kertojat kuvaavat surua ja sodan jälkeistä raskasta työtä, johon lapset joutuivat äitinsä rinnalla. Yhtä lailla kertomuksissa kuvataan vahvoja ihmisiä, jotka nuettuivat pienistä onnen hetkistä ja vastuksien voittamisesta tuomasta ylpeydestä. Yhdessä oli mahdollista kulkea silloin tieltä kohti uutta elämää.
Sotar orphan vuosikymmenten vaikennemisen katkaisi kirja Isän ikävä (Atena 2001). Nyt on vihdoin mahdollista kertoa, miten peruuttamattomasti elämä muuttui, kun isä ei tullut kotiin.
Esittely
Hiljaisten tositarinoiden kirja
Sodan luodit ja kranaatit eivät osuneet vain rintamalla taistelleisiin miehiin. Kun isä kaatui,
vaimosta tuli leski ja lapsista orpoja. Sotaorpojen »sotavankeus» jatkuu yhä, sillä isän
menettäminen muutti koko elämän suunnan. Silti on eletty eteenpäin.
Tässä kirjassa yli kolmekymmentä sotaorpoa ulkosaariston lapsista Karjalan-evakkoihin ja
pohjoisen asukkaisiin kertoo oman tarinansa siitä, mitä sodassa annettu »kallein uhri» todella
merkitsi. Kertomuksista välittyy sodanjälkeisen Suomen köyhyys ja työn kovuus, mutta yhtä lailla
kertomuksia värittävät ilon pilkahdukset, toivo ja peräänantamattomat äidit. Ei tullut isä kotiin avaa
sodan seurauksiin inhimillisen näkökulman, joka on edelleen arkea niin Suomessa kuin
maailmallakin.
Kirjailija Timo Malmin kokoama Isän ikävä (Atena 2001) nosti sotaorvot unohduksista. Keski-iän
ylittäneet isättömät lapset alkoivat etsiä omia juuriaan, ja nyt muistaminen on vihdoinkin sallittua.
* Kuvausteksti saattaa koskea teoksen toista versiota. Kuvauksessa mainitut yksityiskohdat, kuten mahdolliset oheistuotteet, eivät välttämättä ole osa valitsemaasi teosta. Valitsemasi teoksen tarkat tiedot löytyvät alla olevasta ominaisuusluettelosta.
| Tuoteryhmä | |
|---|---|
| Tekijä | Hannu Karhos (toim.) |
| Teoksen nimi | Ei tullut isä kotiin : sotaorpojen kertomuksia |
| Sijainti | Paikallisvarasto Lähetetään seuraavana arkipäivänä |
| Kustantaja | Atena |
| Painovuosi | 2005 |
| Painos | 1 |
| Sidonta | Sidottu kansipaperein (kovakantinen) |
| Sivumäärä | 163 |
| Kieli | suomi |
| ISBN | 9517963769 |
| Kunto | Erinomainen - (K4-) |
| Muuta | Selkämyksessä aavistus vinoutta |
| SKU | 0831486 |
| Korkeus (mm) | 213 |
| Syvyys (mm) | 153 |
| Paksuus (mm) | 20 |
| Paino (g) | 320 |
| Verokanta | ALV 13,5 % |
| Avainsanat | muistelmat, henkilöhistoria, sotalesket, sotaorvot |