Hannu Mäkelä : Casanova, eli, Giacomo Casanovan tie naisten miehestä kirjailijaksi

Takakansi

Huijari vai näkijä, monilahjakkuus vai pöyhkeilijä, viettelijä vai idealisti? Vai kaikkea näitä?

GIACOMO GIROLAMO CASANOVA oli italialainen seikkailija ja kirjailija, jonka sukunimestä on tullut naissankarin synonyymi. Aiheesta ja aihetta: vuonna 1725 Venetsiassa syntynyt ja 1798 Böömissa kuollut Casanova rakasti lukuisia naisia, mutta todellisempaa ja ansaitumpaa mainetta kirjailijana hän ei ole saavuttanut vieläkään.

Hannu Mäkelän laaja elämäkerta pohjautuu Casanovan dramaattisesti omaelämäkertaan, peräti 3678-sivuiseen Histoire de ma vieen, lisäksi kattavaan Casanova-tutkimukseen. Se maalaa väkevän kuvan miehestä, joka sattyy rakkautta, filosofiaa ja kirjallisuudesta ja jonka suuri puikkelehtija ja pysähtymätön kulkuri sopeutuu kaikkeen, mutta jokainen seikkailu päättyy yksinäisyyteen.

Casanova eläköön tarinansa henkilöksi sykkii 1700-luvun värikäs kulttuurihistoriallinen ilmapiiri, joka vie lukijansa Euroopan hallitsijoiden alisten tapahtumien, taikauskon, vedonlyönnin sekä juonittelun pyörteisiin.

Hannu Mäkelän mukaansatempaava ja pohdiskeleva kertojaote haastaa lukijan käymään dialogia rakkauden haluista ja pakoista, vapaudesta ja vastuusta – myös lukijan omista valinnoista – tehden teoksesta paljon enemmän kuin vain Casanovan elämäkerran.

Esittely

Huijari vai näkijä, monilahjakkuus vai peluri, viettelijä vai idealisti - vaiko kaikkia näitä yhdessä"

Giacomo Girolamo Casanova oli italialainen seikkailija ja kirjailija, jonka sukunimestä on tullut naissankarin synonyymi. Aiheesta ja aiheetta: vuonna 1725 Venetsiassa syntynyt ja 1798 Böömissä kuollut Casanova rakasti elämänsä aikana toki lukuisia naisia, mutta tätä todellisempaa eli ansaitsemaansa mainetta kirjailijana hän ei tunnu saaneen vieläkään.

Hannu Mäkelän laaja elämäkerta rakentaa Casanovan tarinan ohella värikkään kulttuurihistoriallisen kuvan 1700-luvun Euroopasta ja etenkin Venetsian, laguunien mutasaarten päälle rakennetun merimahdin, viimeisistä rappion vuosikymmenistä. Mäkelä kuljettaa lukijaa halki lukuisien paikkojen, joissa Casanova elämänsä aikana matkusti ja eli: sekä Venetsian ja muiden Italian kaupunkien että mm. Pariisin, Lontoon, Dresdenin, Pietarin ja Konstantinopolin.
Casanovan muistelmat julkaistiin alkuperäisessä eli väärentämättömässä muodossaan ensimmäisen kerran vasta vuosina 1960–62. Hannu Mäkelän teos pohjautuu tämän postuumin omaelämäkerran eli Histoire de ma vien lisäksi laajaan Casanova-tutkimukseen. Mäkelän teoksen yhdeksi keskeiseksi juonteeksi kasvaa rakkauden luonteen hahmottaminen Casanovan häkellyttävän monien ja intensiivisten naissuhteiden kautta. Onnea tämä poikamiehenä pysytellyt mies näyttää sittenkin kokeneen vain harvoin, vaikka oli rakkauksissaan lähes aina aito ja tosissaan.
Hiljalleen mesenaatit kaikkosivat eivätkä naisetkaan vastanneet hymyyn entiseen tapaan. Kirjalliset harrastukset saattoivat ehkä juuri siksi kasvaa. Hänen viimeiset vuotensa kuluivat Böömissä, Duxin linnassa kreivi Waldsteinin kirjastonhoitajana. Tämän säälivirkansa ohella hän saattoi toteuttaa muistelmiensa kirjoittamisurakan: alkuperäisessä käsikirjoituksessa oli kaik-kiaan 3 678 sivua. Ne harvat, jotka oikeat muistelmat ovat lukeneet, pitävät niitä syystä eräänä 1700-luvun keskeisimmistä teoksista.

Hannu Mäkelän värikylläinen ja kuohahtavasti etenevä elämäkerta selvittää etevästi ja monipuolisesti vetovoimaisen seikkailijan mysteeriä. Kirja kulkee eteenpäin dramaattisena ja kuorii Casanovan persoonaa ja myyttiä kuin sipulia. Silti yksi on varmaa: Casanova oli kirjailija, joka osasi kuvata oman elämänsä käänteet vilpittömästi ja puhuttelevasti, tavalla, johon vain harva muistelija on koskaan pystynyt.