Hannu Mäkelä : Hattu : kertomus

Yhtenä aamuna se on siinä, kun Hanna herää. Harmaa, oudonmallinen hattu. Mistä sinä siihen tulit? Hanna kysyy. – Hatulasta tietenkin, hattu vastaa vakavana. Hannaa hymyilyttää silti vähän, hän ei tiedä mitä ajatella. – Miksi? Hanna kysyy vielä. – Siksi, että meillä olisi mukavaa, sinulla ja minulla.

Mutta Hannasta tuntuu kaikkea muuta kuin mukavalta. Oma koti on myyty toiselle perheelle ja Otto-kissa viedään pois. Onneksi on hattu. Hattu päässä tuntuu vähän paremmalta. Hattu suojaa, hattu hyräilee, hyvä ettei kehrää kuin kissa. Hatulle voi kertoa huolensa, eikä hattu jätä, vaikka koti vaihtuukin. Vähitellen Hanna huomaa, että uudessa kodissa on muutakin hyvää. On oma huone, jonka ikkunasta näkyy tuttu kuu ja tähdet, sekä tietenkin äiti, isä, Retu ja Anni. Lopulta myös ilo tulee uuteen kotiin – samalla ovenavauksella kuin uusi perheenjäsen, pieni musta kissa.

Hannu Mäkelän koskettavan kertomuksen on oivaltavan lempeästi kuvittanut Kristiina Louhi.