Hannu Rautkallio : Idässä kiinni, länteen kallellaan : USA ja Suomi 1944-1958

Takakansi

Suomen jälleenrakennuksen vuosien läntisiä piirteitä on pohdittu paljon vähemmän kuin suhdetta Neuvostoliittoon. Mutta olisiko Suomi selviytynyt vuoden 1944 jälkeen itsenäisenä kansana, elleivät suomalaiset olisi mieltäneet kuuluvansa länteen? Suomen valtiojohto ylläpiti salattuja suhteitaan Yhdysvaltoihin sotavuosina, mikä on ollut vähemmän tunnettua. Sodan jälkeiset länsiyhteydet näkyivät erityisesti taloussuhteissa ja Suomen kansainvälisen aseman vahvistumisena.
Neuvostoliittollekin Suomen länsiyhteydet olivat etu. Se hyödynsi Suomen läntistä liikkumavaraa sotakorvauksissa ja sai niiden kautta länsimaista teknologiaa. Kylmän sodan aikana Suomen asemaan vaikuttivat maailman­talous ja suurvaltojen edut.
Tämä kirja kattaa vuodet 1944–1958. Ajanjaksoa arvioidaan tarkastai ns. suomettumisen tuloksista lähtien. Lännestä katsottuna Paasikiven presidenttivuodet lisäsivät suomalaista pidättyväisyyttä tulevaisuuteen. Miksi Suomi ajautui 1950-luvulta lähtien poliittiselle tielle, josta tasavalta oli vapautunut kymmenen vuotta aikaisemmin? Nyt avautuneet amerikkalaiset arkistot lähteineen valottavat näitä kysymyksiä hyvin monipuolisesti politiikan, talouden, kulttuurin ja tiedustelun näkökulmista. Suomi oli todellakin kylmän sodan polttava risteysasema, ja lännestä nähtynä suomalaisessa selviytymiskertomuksessa oli hätkähdyttäviäkin piirteitä.

VTT Hannu Rautkallio (s. 1944) on dosentti ja historiantutkija, joka on julkaissut lukuisia tutkimuksia toisen maailmansodan ja kylmän sodan ajalta.

Esittely

Sodanjälkeinen Suomi nähdään usein idänsuhteiden valossa. Maan valtiojohdolla oli kuitenkin vahvat yhteydet Yhdysvaltoihin. Idässä kiinni, länteen kallellaan perkaa aihetta, josta ei suomettumisen vuosina juuri puhuttu.

Lännettyminen alkoi sotavuosista. USA oli kohdistanut Suomeen jo silloin erityistä huomiota: se ei esimerkiksi julistanut sotaa Saksan puolella taistelevalle maalle. Lännen ja idän sodanjälkeisessä vastakkaisasettelussa Suomi joutui kylmän sodan rajoitetuksi kohteeksi. Suomi kykeni selviytymään jälleenrakennuksestaan ja vahvistamaan samalla länsimaista yhteiskuntajärjestystään. Maa vaurastui, vahvistui sisäisesti ja sai paikkansa länsimaiden joukossa.

Neuvostoliiton myötävaikutuksella ja sen hyödyksi Suomi kykeni avaamaan jo vuonna 1945 yhteyksiä Yhdysvaltoihin, luotottamaan sotakorvauksiaan ja hankkimaan tarvittavaa teknologiaa. YYA-aikakautenakin Suomen asemaa säätelivät maailmantalous ja suurvaltojen edut.

Tästä laajemmasta näkökulmasta Suomen sodanjälkeinen selviytymiskertomus on jäänyt hämmästyttävän vähälle huomiolle. Rautkallion teos pohjaa ennestään julkaisemattomaan amerikkalaiseen tutkimusaineistoon. Sen kohteena ovat Suomen tasavallan silloiset päättäjät, yhteiskunnallinen, taloudellinen ja valtiollinen päätöksenteko.

VTT Hannu Rautkallio (s. 1943) on dosentti ja historiantutkija. Hän on julkaissut 1980-luvulta alkaen tutkimuksia toisen maailmansodan ja kylmän sodan ajalta.