Hannu Rohde : Pohjoinen talvisota

Molotov-Ribbentrop -sopimuksessa Suomi, Baltian maat, Puola ja Romania olivat jaon kohteina.

Mikäli Baltian valtioihin (Suomi, Viro, Latvia, Liettua) kuuluvilla alueilla tapahtuu alueellisia tai poliittisia muutoksia, muodostaa Liettuan pohjoisraja Saksan ja SNTL:n etupiirien rajan.

Tässä yhteydessä molemmat osapuolet tunnustavat Liettuan vaatimuksen Vilnan alueeseen. Mikäli Puolan valtioon kuuluvilla alueilla tapahtuu alueellisia tai poliittisia muutoksia. Saksan ja SNTL:n etupiirien rajana kulkevat suunnilleen Narew-, Veiksel-, ja Sanjoet. Kaakkois-Euroopan suhteen neuvosto-osapuoli korostaa kiinnostustaan Bessarabiaa kohtaan.

Saksalainen osapuoli ilmoittaa, ettei sillä ole mitään poliittista mielenkiintoa näitä alueita kohtaan. Molemmat osapuolet pitävät tämän pöytäkirjan erittäin salaisena. Moskova 23. elokuuta 1939.

Näin suurvallat pystyisivät ilman toistensa uhkaa laajentamaan alueitaan. Samalla Neuvostoliitto valmistautui omiin operaatioihinsa Puolan, Suomen ja Baltian maiden osalta. Saksa hyökkäsikin Puolaan vain hieman yli viikko sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen 1.9.1939. Neuvostoliitto hyökkäsi sopimuksen mukaan Puolan itäosiin 17. syyskuuta 1939. Hyökkäys päättyi 1. lokakuuta Neuvostoliiton saatua miehitettyä sille Molotov-Ribbentrop-sopimuksen lisäpöytäkirjassa sovitut alueet. Sitten 30.11.1939 oli vuorossa Suomi, jonka miehittämistä oli valmisteltu vuoden 1937 loppupuolelta saakka.

Hannu Rohde on oululainen historian tutkija ja sotilasmestari evp.