Hannu Salakka : Ensirakkauden jälkeen

Valvontakoneiston viileä kosketus
Vainikka on osastolla, mielisairaalan suljetulla. Masennuksen kertymää, viinaa ja pillereitä ja niin edelleen. Mutta missä välissä hän tänne tuli, voi tuottikin hänen, siitä hänellä ei ole mitään käsitystä. Ei myöskään siitä, kuinka kauan hän on ehtinyt sairaalassa olla.
Vainikka katselee ympärillään näkevin silmin, oppii tunnistamaan potilaat ja hoitajat jo askelista, aistii henkilökunnan väsymyksen, piilottamatumon huomaamattomuuden, vihan. Ajantaju tutula, etenkin kun ei ole halua ajatella menneisyyttä, saati tulevaisuutta. Mitä merkitystä niillä on, ja onko niitä enää, kun tänne on joutunut?

Runoja ja proosaa julkaisseen Hannu Salakan edellinen romaani Koneella kirjoitetut kirjeet (1992) kuvasi yksilön taistelua valvontakoneistoa vastaan. Uusi kirja kertoo eläytyvästi, miltä tuon koneiston helmaan joutuneesta ihmisestä todella tuntuu.