Hannu Salama : Minä Olli ja Orvokki : romaani

Hannu Salaman uusi romaani kertoo teollisuuskaupungin elämästä, näyttää sen osan suomalaista todellisuutta, jota peittämään tarvitaan puheita, viihdettä, politiikkaa ja historiaa; kullekin makunsa mukaan. Tämä kirja ei ole tarkoitettu niille, jotka uskovat että asiainlaitin sanominen on sen hyväksymistä, annetaan suosiolla niitten hannoinnita, romaanihenkilöiden kielenkäyttö jokin käytökseen oppaaksi.
Kertojan ote on luja, se tiedetään, ku- vauksen värät rohkeita ja omat oikeat, kuin Sallisen, repliikkien piirrot osuvat kohdalleen. Mutta aina alkaa sääntöjen muuttuminen niitä toteamassa, kausaliteettien kumoutumista, elämän sattumanvaraisuutta; voisi sanoa, että tämä romaani on 60-luvun "Tehtaan varjossa", se varjo vain on nyt toisenlainen kuin 35 vuotta sitten, ihmisten ratkaisut myös toise t.

"Minä, Olli ja Orvokki" on voimakkaasti subjektiivinen romaani, omaääninen, kerrallinen romaani. Se on myös kollektiiviin kuvaus: Pate ja Matsi, Paula ja Kirsti, Olli ja Orvokki, Rane ja Janne kuuluvat kirjailijan maisemaan, johon mahtuvat kaupungin tehtaat ja verstaat, talven ravintolat ja kadut, kesän tiet ja rannat. Eivätkä he pahasti häiriinny ajatuksesta, että ehkä joutuvat kirjalliseksi materiaa- liksi.

Luottamus on oikeutettu: nämä laji- saan monumentaaliset ihmiset todella elävät kirjan kuvauksessa, eivät muilta opitun mallin mukaan, vaan heillä on oma elämänsä järjestys, tai ainakin tieto siitä. Ja heidän rinnallaan elää ja kokee kirjailija, elää näitä samoja sytkyryttöniä asioita: "Eivät ne ilmaisun karsimista oikein nisiä."