Hans Lidman : Kurjenhuuto

»Kurjenhuuto yllättää metsien samoilijan kuin hiljaisuudessa äkkiä raikuva trumpetinaäni. Se lyö korvat lukkoon ja on halkaista pään. Kummitusmaisena ylittää valtava hopeasiipinen lintu aamu-usvaisen suon saapuen kuin viestinä toisesta maailmasta...«

Jälleen kerran Lidmanin kerrontataito vie lukijan mukanaan, jälleen kerran vahvistuu käsitys, että Lidman on parhaita pohjoisen luonnon ja sen suurten metsien asukkaiden kuvaajia. Vain harvat osaavat hänen laillaan tuoda metsän äänet, tuoksut ja tunnut lukijan kosketeltaviksi. Lidman osaa vaikean kuuntelun taidon ja kyvyn välittää havaintonsa muille. Hän vie meidät mukaanaan istumaan kutturhiin, kuuntelemaan kehrääjiä ja laulurastasta yksinäisen suonvanan partaalle, jossa muniva kuukkeli taivuttaa perhoa. Ja samaa väkevä ilmaisuvoimaa kuin Lidmanin tekstissä on myös hänen valokuvissaan.