Heikki Eskelinen : Me tahdoimme suureksi Suomenmaan : Akateemisen Karjala-Seuran historia 1, Tausta, organisaatio, aatteet ja asema yhteiskunnassa 1922-1939

Takakansi

Nuoren sivistyneistön ja ylioppilaiden kansalaisjärjestön vaiheet
Akateemista Karjala-Seuraa voitaneen pitää itsenäisen Suomen historian laajimmin vaikuttaneena poliittis-kulttuurisena yhdistyksenä. Sen kautta kulki noin 4 000 nuorta miestä, ja se koulutti yhden presidentin sekä suuren joukon akateemikkoja, ministereitä ja muita poliittisia johtajia, professoreita, piispoja, pääjohtajia ja kenraaleita.
Seuraa on parjattu, ihmetelty ja ihailtu, ja sen vaiheista on kauan vaiettu – siksi, että siihen liittyvää läheistötöä on kätketty ja hävitetty. Tämä kirja on mittavan tähän mennessä kirjoitettu kokonaisesitys AKS:n taustasta ja synnystä, toiminnasta ja asemasta nuoreassa itsenäisessä tasavallassa talvisotaan asti.
Kirjassa selvitetään seuran aatteelliset lähtökohdat ja perustamisvaiheet – toisin kuin on luultu, takana eivät olleet poliittiset nuorisoliikkeet vaan – sekä sen kehitys, ylioppilaspolitiikan johtoon ja suhteet valtakunnan poliittisiin liikkeisiin ja käänteisiin 1922–39. Kielitaistelu, heimotyö, suojeluskuntatoiminta ja muut ajan ilmiöt avautuvat tästä tutkimuksesta usealta kannalta valaistettuina.

Etukansi: AKS marssi Helsingin Arkadiankadulla lokakuussa 1936. Valok. Pietinen, WSOY:n kuva-arkisto/Helsingin kaupunginmuseon kuvakokoelmat. – Seuran jäsenmerkin mekkaääsi osoittaa heraldisesti väärin, mutta Karjalan vaakunan mukaan oikeaan suuntaan. Merkin suunnitteli taiteilija Topi Vikstedt.

Takakansi: J. V. Snellmanin kansallisuusaatteet: oman valtion puolustaminen, väestön päälleen asema ja kansallisen kulttuurin kokoittaminen sijoittuu Venäjän suuntaan, oli AKS:n perusfilosofia. AKS:n mielenosoitusmarssisiolta vuodelta 1931. Suomen Kuvalehti Oy.

Esittely

Miten pienestä "salaseurasta" kasvoi laaja kansalaisjärjestö, joka koulutti suuren joukon sotavuosien ja sodanjälkeisen Suomen johtomiehiä? Kielitaistelu, kansallisradikalismi ja muut 1920-30-lukujen ilmiöt uudessa valossa.