Helena Sinervo : Runoilijan talossa

Takakansi

Tapaninpäivänä 1971 Eeva-Liisa Manner katsoo Espanjan-talonsa romahtaneen katon läpi taivaalle. Edelliskevään maanjäristys oli tuhonnut rakkaan savipytin aarteineen päivineen, ja oudot tapahtumat olivat suistaneet kirjailijan mielen harhojen keskelle. Raivatesaan tärveltynyttä huonetta hän löytää kirjeitä ja valokuvia, jotka tuovat mieleen vanhoja muistoja.

Eeva-Liisa Manner (1921-1995) on yksi sodanjälkeisen kirjallisuutemme merkittävimpiä modernisteja. Runoilijan talossa on raikkaan omaperäisesti kirjoitettu elämäkertaromaani, joka kuvaa hänen elämänsä ydinalueita: rakkauden piinaa ja uskonnollista kaipuuta, haavoittuvaa lapsuutta ja kirjailijantyötä.

"Ruumis on pyydys. Siihen ihminen tarttuu kun hän pyytää jotain: syntymää, kasvamista, läheisyyttä. Sieluni on ansassa johon ruumis on sen mahduttanut. Eros on ovelampi huilun soittaja, omannut sieluni linsissin, jättänyt Psyken parkumaan salvaa ruhjeisiinsa."

Helena Sinervo on ujuttautunut häkellyttävän uskottavasti ikonina pidetyn, kahta sukupolvea vanhemman runoilijan nahkoihin. Romaani puhuu yksityisyyttään varjelevalla mystikonäänellä eikä sen herkkä huumori onnettomuuksienkaan keskellä kadota hengittävää leikkisyyttään.

Esittely

Tapaninpäivänä 1971 kirjailija Eeva-Liisa Manner katsoo Espanjan-talonsa romahtaneen katon läpi
taivaalle. Lattia ja huonekalut ovat sateen, lahonneen puun ja olkien turmelemia. Keskeneräisiä
käsikirjoituksia ja käännöksiä lilluu seassa huonokuntoisina. Raivatessaan tärveltynyttä taloa Eeva-
Liisa löytää kirjeitä ja valokuvia, jotka tuovat mieleen vanhoja muistoja. Hän pelkää edelliskesän
tapahtumien toistumista, tuolloin Churrianassa järkkyi sekä maa että Manner. Maanjäristys tuhosi
talon, kirjailija joutui psykoosiin. Yritettiinkö hänet murhata vai yrittikö hän itsemurhaa?

Runokokoelma Tämä matka (1954) nosti Eeva-Liisa Mannerin maamme kirjailijoiden eturiviin ja
vakiinnutti modernismin Suomeen. Helena Sinervon tarkkanäköisessä elämäkertaromaanissa
Manner käy läpi ystävyyssuhteitaan, rakkauksiaan, kirjailijuutensa kehittymistä ja suhdetta
kustantajaansa.

Runoilijan talossa tavoittaa häkellyttävällä tavalla kirjailijan äänen ja elämäntunnot. Romaanin
herkkä, onnettomuuksien keskellä absurdi huumori kuvaa Mannerin lapsuutta, identiteettiä,
rakkauden piinaa ja uskonnollista kaipuuta. Sen yksityinen puhe esittelee tuntemattoman, itseään
varjelevan mystikon, jonka kaikki toiminta tähtäsi hänen oman persoonansa syrjäyttämiseen.

Helena Sinervo (s.1961) asuu Helsingissä ja on julkaissut runokokoelmat Lukemattomiin (1994),
Sininen Anglia (1996), Pimeän parit (1997), Ihmisen kaltainen (2000) sekä Oodeja korvalle (2004),
kaikki WSOY:n kustantamina. Helena Sinervo on toiminut myös kääntäjänä ja arvostelijana.

"Olen ollut rakastunut monta kertaa, en oikein muistakaan kuinka monta niitä on ollut. Luultavasti
yhtä monta kuin kirjojanikin, sillä rakastuminen ja siitä toipuminen inspiroivat tavallisesti
kirjoittamaan. Mutta oikein syvältä raastavia perhetunteita, mannerlaattojen liikahduksia, jotka
työntävät esiin kaikki varhaiset kokemukset tuoksuineen ja kauhukoppeineen, on minussa herännyt
vain kolmea ihmistä kohtaan."