Henry Miller : Ruusuinen ristiinnaulitseminen 1, Sexus

Miller on halunnut leikata hävyltä hännän ja kertoa totuuden, ja hänen tuotantonsa on uljaimpia, loisteliampia ja johdonmukaisimpia yrityksiä siitä sitten Jean-Jacques Rousseaun. Jo tehtävän luonteen vuoksi hänen on ylitettävä sen ahaan alueen rajat, jota ihmiset tavallisesti pitävät luvallisena; makusäädökset, sovinnaiset käsitykset kauneudesta ja säädyllisyydestä, hänen on uudistettava ne keskeiseen tavoitteeseen, totuuden etsintään mukaisesti. Tulos usein järkyttää, kauhistaa, kauhistaa, mutta totuus on aina on paremminkin raju oraakkeli kuin määkivä tai vinkaisu. Uskon ettei kukaan voi lukea (niin tuntematta häntä) Milllerin teoksia (etenkin juuri olen lukenut) Millerin teoksista alusta loppuun tuntematta ihmetystä ja hämmästystä – sekä lopulta kiitollisuutta siitä mitä hän on ottanut tehdäkseen meidän kaikkien puolesta. Sillä ei ole monelta osin kaunista, mutta ei ole todellinen elämääkään. Miller iskee suoraan ytimeen.

Lawrence Durrell