Herbert Marcuse : Yksiulotteinen ihminen : Teollisen yhteiskunnan tarkastelua

Myöhäisen tunnustuksen saavuttanut saksalaisamerikkalainen filosofi Herbert Marcuse on aikamme merkittävimpiä ajattelijoita. Mao Tse-tungin, Che Guevaran ja Ho Tši Minh:n ohella häntä pidetään viimeaikaisten kumouksellisten ylioppilasliikkeiden henkisenä isänä.

Marcusen päätös Yksulotteinen ihminen on analyysi teollisuusyhteiskunnan ideologiasta. Koko länsimaisen ajattelun perinteen pohjalta hän kehittelee siinä kriittisen yhteiskuntateoriansa. Hänen näkemyksensä mukaan teknologinen kehitys on nykyisellään johtanut tehokkaaseen hallitsemis- ja yhdenmukaistamisjärjestelmään, joka pystyy lähes jäännäkomaisesti muokkaamaan enemmistön tarpeita ja elämäntapaa. Ns. demokraattisia vapauksia käytetään rajoittamaan valtaa, tuotantotavat kansallistöisiyyttää ja pimittämään muuttoa. Yksipuolisesti taloudelliseen kasvuun tähtäävä elämäntapa on tehnyt ihmisestä joukkoautonomin ja joukkooucheudun, joka yhä passiivisempana tyytyy tyydyttämään tekotaidolla ainoat ja palveluksiin rasautuvi. vallitsevasta kehityksestä on kehitetty uusi rationalisuus, jonka mukaan ihmisellä luovaa toimintaa ei ole. Moniulotteinen kriittisyys on typistynyt yksiluotteiseksi käyttäytymiseksi, ajatteluksi ja kieleksi.

Tämän uuden totalitarismin ilmenemyskiä Marcuse tarkastelee teoksessaan monista eri näkökulmista. Muun muassa hän osoittaa miten yksiluotteisuus heijastuu jokapäiväisessä puheessa ja käyttäytymisessä, poliittisen propagandan ja joukkotiedotusvälineiden kielenkäytössä, tieteiden ja filosofian ongelmanasetteluissa. Kuitenkaan 'Yksulotteinen ihminen' ei ole vain hyvinvointiyhteiskunnan kritiikki. Viime kädessä se pyrkii antamaan herätteitä vaihtoehtojen mahdollisuuksista ja viittaamaan laadullisesti toisenlaiseen yhteiskunta- ja ihmiskäsitykseen. Aitona humanistina Marcuse lähtee siitä, että ihmisen elämän tulisi olla elämisen arvoista.