Hermann Schreiber : Kadonneita kaupunkeja

Hajallaan kaikkialla maapallolla on satoja, jopa tuhansia kaupunkeja, jotka kerran perustettiin, jotka kukoistivat ja sitten sodan, tulen, tulvien tai taloudellisen rappion tuhoamina vaipuivat menneisyyteen. Näistä kadonneista kaupungeista kertovat wieniläiset tiedemiesveljekset, tohtorit Hermann ja Georg Schreiber, jotka molemmat ovat kielitieteilijöinä ja kulttuurihistorioitsijoina saavuttaneet huomattavan nimen. Vanhoihin historiallisiin lähteisiin nojautuen heidän yleistajuisen, loistelia teoksensa antaa kokonaan uuden, läheisen kuvan ihmiskunnan kuolleista kulttuureista. Myös ikivanhat tarut ja uskomukset joutuvat tutkimuksen valokeilaan ja alkavat elää uutta elämää.
Sodoma ja Gomorra, Pompeiji, Palmyra, Troija, Atlantis, Karthago — siinä kadonneita kaupunkeja, joiden nimet ovat lukijalle ennestään tuttuja. Kirjan kenties kiintoisimmat luvut käsittelevät kuitenkin entuudestaan jokseenkin tuntemattomia, tieteen näköpiiriin vasta viime aikoina joutuneita kaupunkeja, kuten bantujen kultatuotantokeskusta Simbabwea ja sen ainoalaatuista kiviarikkihehtuuria, Etelämeren Ponapea ja Kanarian saarten kivikautista asutusta. Tekijät esittävät ensin perimätiedot ja tarut sekä sitten arkeologian ja historian tutkimuksen esiin tuomat tosiasiat.
Saadakseen aikaan havainnollisen kuvan loistosta ja häviöstä, kasvusta ja tuhosta tekijät ovat valinneet aineistonsa etupäässä sellaisista kaupungeista, joista joko ei ole jäljellä mitään tai joiden nykyisessä olemuksessa ei näy merkkiäkään niiden aikaisemmasta merkityksestä. He kertovat niistä tavalla, joka osoittaa tieteiden, runouden, mutta samalla ihmishengen loputonta sopeutumiskykyä. Näin menneiden aikojen virkeä maailma kohoaa jälleen elämään.