Ihmisyhteyden tie : Helsingissä huhtikuun 5.-7. p:nä 1947 pidetyn kristillis-sosiaalisen kongressin julkaisu

On paljon puhuttu siitä, kuinka nykyajan juureton ihminen etsii kuumeisesti kiinnekohtaa itsensä ulkopuolelta, elämänsä 'tarkoitustaan' ja sisältöä, ja tässä levottomuudessaan hajoittaa itseään moniin harrastuksiin ja huvituksiin. Ja kuitenkaan ei hänelle voi tuoda rauhaa mikään muu kuin sisäinen uudistus, joka saa hänet tuntemaan ihmisten yhteisen osaväleyden, auttamaan ja rakastamaan siellä, missä hän ennen torjui pois ja sulkeutui yksinäisyyteensä.

Tämä ihmisyhteys ja tien löytäminen ihmisyyhteyteen oli perusajatuksena niissä keskusteluissa, joita käytiin vuoden 1947 pääsiäisenä Helsingissä pidetyssä kristillis-sosiaalisessa kongressissa. 'Ihmisyyhteyden tie' on tämän kongressin julkaisu; siihen on koottu kongressissa pidetyt esitelmät, keskustelukysymysten alustukset ja puheenvuorojen olennaisin osa.

Näissä lausunnoissa näkyy poikkeuksetta tarve ihmisten keskeiseen yhteistuntoon, uuteen sosiaaliseen näkemistapaan ja sen pohjalta tapahtuvaan yhteistoimintaan. Mutta samalla ne ovat hyvin monivivahteisia ja saavat ikään kuin suuremman kantavuuden siksi, että ne edustavat monessa suhteessa kuitenkin varsin erilaisia maailmankatsomuksia.