Iida Simes : Juniorimatkailijan Helsinki

Takakansi

Nyt liikutaan pääkaupunkiseudulla lapselliseen tyyliin. Junioreiden tai vanhempien ei kannata etsiä tekosyitä pysyä kotona. Kaikkialle pääsee bussilla, raitiovaunulla, junalla tai vesibussilla – sekä kävellen ja pyöräillen. Ehkä vielä skeittilaudalla taiteillen.

Seikkailuaminen on halpaa. Uusia käytettyjä matkakaluja saa muutamalla sentillä kirpputoreilta. Helsinkiläisiä eväitä voi tehdä itse tai ostaa kioskeilta ja markkinoilta. Jokaisen on otettava mukaan innostupa ja avointa mieltä. Vain niitä ei rahalla saa.

Kirja antaa vinkkejä jo vauvavaunottajille, pikaisesti piipahtaville turistiperheille ja juniorimatkailun monipolvisille konkareille, paljasjalkaisille stadilaisille. Värikuvallite elävöittää retkien suunnittelua.

Voidaan reissata lapsi kantoliinassa nukkuen tai vierellä uhmakkaasti touhuten. Teinitkin voivat hakea inspiraatiota ekologisesta shoppailusta ja lukuisilta festareilta. Helsingissä on paljon tekemistä ympäri vuoden.

Kun tietää muutamia keskeisiä seikkoja kaupungin historiasta, tuttuja paikkoja voi katsoa kauempaakin, kuin menneiden sukupolvien silmin.

Esittely

Lapsille tarjoaa elämyksiä moni sellainenkin paikka, jonka arvoa aikuinen ei enää oikein muista tai ei ole koskaan tajunnutkaan. Se, mikä aikuiselle on joutomaata, voi lapsille olla merirosvojen rantautumisalue tai futiskenttä. Lapset tarvitsevat myös tarinoita, jotka kytkevät heidät kotikaupunkiinsa tai kertovat pääkaupungin eri ulottuvuuksista.

Kirjan kohderyhmää ovat niin perheet kuin perheettömät aikuiset, jotka etsivät uusia reittejä kaupungin sydämeen.

- Aina syksyisin, kun silakkaparvet liikkuvat, Tokoinlahden ja Töölönlahden välisellä pikkusillalla haisee kalalle.
- Miten ennen vanhaan mentiin Itä-Helsinkiin? Vuoteen 1915 asti pelkästään veneellä. Hei, otetaan mekin Kauppatorilta vesibussi ja käydään Laajasalon kanavaristeilyllä!
- Innokkaiden pulkkailijoiden on syytä tietää parhaat mäet: ne ovat Kaivopuistossa ja Kaisaniemessä, tai jos oikein hurjaa kyytiä haluaa, niin Pohjois-Helsingissä, Paloheinässä ja Kaarelassa on mahtavia tekomäkiä (nk. jätemäkiä).
- Ja tiedättehän, että 1950-luvulta lähtien pääkaupunkiseudun mäkikotkat ovat hypänneet mm. Herttoniemessä ja Pihlajamäessä.