Ilmari Havu : Snellmaniana

Ilmari Havun »Snellmaniana» sisältää kahdeksantoista kirjoitusta ja tutkielmaa kansallisen nousumme ajoilta. Teos valottaa kiintoisista lähiperspektiivistä monia merkittäviä henkilöitä ja tapahtumia; kertoijina esiintyvät usein historiannme hahmot itse kirjeissään, jotka enimmäkseen ovat ennen julkaisemattomia.

»Oletteko hullu? Oletteko tosiaan hullu? Kelpaisiko sanomalehden päätoimittajaksi mies, joka käy yötakissaan ja tohvelit jalassa? Oletteko hullu?» Näin ärähti Snellman, kun hänen omaa poikaansa ehdotettiin Morgenbladetiin. J. V. Snellman kohoaaakin teoksen keskeiseksi hahmoksi. Hänen arkipäivänsä ilot, huolet ja huomiot vuorottelevat koko kansaa koskettaneiden kannanottojen kanssa. Ihmisenä ja julkisudden henkilönä hänet kuvataan savelä kyjalle läheisiksi.

Kirjan toisessa osastossa Lönnrotin täyttet kervot Saimaan ja Jyväskylän seminaarissa 1870-luvulla. Runebergin viimeiset vaiheet valottuvat Fredrika-rouvan kokiemina.

Kolmannen osaston keskeisiä teemoja on sanomisen vapaus ja sanojat. Kirjallisen Kuukauslehden ja Uuden Suomettaren selkkaukset sensuurin kanssa antavat runsaasti ajattelemisen aihetta tänäkin päivänä, Juhani Aholle kaavaillun Nobelin palkinnon vaiheiden selostus valottaa kirjallisuusinstituution toimintaa. Johannes Takasen opiskeluvuodet Kööpenhaminassa, ensimmäinen suomalainen tietosanakirja sekä Ida Aalbergin eräs harras ihailija sisältyvät myös teoksen aiheisiin.

»Snellmaniana» on kaikin puolin antoisaa ja nautittavaa luettavaa kansallisesta menneisyydestämme kiinnostuneelle. Vanhojen kirjeiden ja professori Ilmari Havun oma kertoma toimituvat rikkasisältöiseksi, viehättäväksi kokonaisuudeksi.