Iloisen talon kellareissa

Takakansi

ILOLSEN TALON KELLAREISSA
Kristiina Kouros (toim.)

Iloinen talo on yhteisön vertauskuva.
Tämän kirjan taloissa asuvat romanit, Jehovan todistajat, vanhoillislestadiolaiset, tataarit ja eri siirtolaisryhmät.

Iloinen talo tarjoaa yhteenkuuluvuutta. Sen kellarit voivat olla järjestyksessä, mutta voi niistä löytyä vaiettuja kokemuksia ja kipeitä salaisuuksiakin. Kellareihin ei ulkopuolisia päästetä eikä mennä itse, ellei ole pakko.

Kirjoittajat pohtivat, mikä valta yhteisöllä on yksilön elämässä. Onko iloinen talo paratiisi vai vankila? Miten talosta pääsee ulos?

Kristiina Kouros on Ihmisoikeusliiton pääsihteeri.

Esittely

"En ole koskaan vain minä, vaan olen jatkuvasti osa laumaa."

Talossa elää onnellinen yhteisö, joka tarjoaa jäsenilleen yhteenkuuluvuutta, turvallisuutta, yhteistä arvomaailman, tuttuja tapoja, uskoa... ehkä rakkauttakin. Talon kellarista löytyy kuitenkin kipeitä asioita, jotka satuttavat ja saavat haluamaan pois. Yhteisöissä on paljon iloa ja onnea, mutta myös ahdistusta, jos yksilö joutuu yhteisön kontrollin ja painostuksen kohteeksi. Näin voi käydä, jos ei elä odotusten mukaan.

Yhteisön painostukseen on vaikea reagoida. Uloskäynti on usein vaikea löytää, eikä eroaminen ole helppoa. Ja kannattaako sittenkään lähteä, pitäisikö vain sopeutua tai yrittää muuttaa yhteisöä?

Iloisen talon kellareissa on kokoelma koskettavia omakohtaisia kertomuksia kokemuksista Jehovan todistajien, lestadiolaisten, muslimien, romanien, saamelaisten ja eri siirtolaisryhmien sisältä.