Imre Madach : Ihmisen murhenäytelmä

Unkarilainen Imre Madách (1823–64) kuuluu maailmankirjallisuuden suurin runoilijaklassikoihin. Hänen päätöksensä on suurisuuntainen aatedraama 'Ihmisen murhenäytelmä', joka alkukielellä ilmestyi vuonna 1861. Ihmiskunnan historia esitetään siinä kuvasarjoina, joita sitoo toisiinsa ensimmäisen ihmisen, Aatamin hahmo. Lucifer antaa Aatamin nähdä sukunsa tulevat kohtalot siten, että hän unissa saa elää ihmiskunnan historian pääkohdat. Aatamin abstraktinen kuva muuttui kuin eläväksi sen vuoksi, että hän aloittaa kuvauksen ihmisenä ja päättää vanhana. Paratiisissa ja Egyptin faaraona hän on nuori, Tankrédina miehuuden huumoudessa ja jäätyväisiä maailman vanhana. Samalla tavoin elää hän näin taas ihmisenä kuin yksilönkin ajatuksia ja kantaa alati hartioillaan eri aikakausien aatteita ja kärsimyksiä. Näin on teos suuri kaleidoskooppi, jossa Aatamin yksilökohtaloista kuottuu ihmiskunnan kohtalo, maailmanhistorian aatteet yksityisten aikakausien aatteista.

'Ihmisen murhenäytelmä' on draamallinen runoelma, pikemminkin runoelma kuin draama, ja taipuu vapaasti aatteiden ja mielikuvituksen vaatimusten mukaan. Rakenne ja yksityiskohdat todistavat suurenmoista runollista voimaa. Sanonnan ylevyys pitää lakkaamatta tasonsa alusta loppuun saakka.