Ingmar Bergman : Kolme päiväkirjaa

Takakansi

"Ingrid ja minä tapasimme sattumalta loppusyksystä 1957. Välillemme kehkeytyi ystävyys, joka syveni suhteeksi jatkuen muutamin keskeytyksin vuoden 1969 kesään asti. Olimme molemmat tahoillamme naimisissa. Keväällä 1959 Ingrid synnytti tyttäremme Marian."

Vuonna 1970 Ingmar Bergman ja Ingrid von Rosen menivät naimisiin. Liitto oli onnellinen, joskaan ei ongelmaton. Kun Ingrid syksyllä 1994 sairastui vatsasyöpään, heidän maailmansa järkkyi. Saadakseen elämänsä hallintaan äiti, isä ja tytär purkivat kukin tuntojaan päiväkirjaan. Ingmar kamppaili kauhua ja lamaannusta vastaan, Ingrid analysoi niukkaan tyyliin sairautensa etenemistä ja kantoi huolta läheistensä jaksamisesta. Maria yritti tukea vanhempiaan samalla kun työstí pelkoaaan äidin menettämisestä.

Esittely

Ehkä on niin, että olemme eläneet niin käsittämättömän
onnellista elämää yhdessä, että unohdimme tuon toisen
todellisuuden, joka nyt käy kimppuumme. Minuun sattuu niin
epätoivoisen kovaa, ja sattuu kaiken aikaa. Itken pystymättä
itkemään.

Ingrid ja Ingmar tapasivat erään sattuman kautta
myöhäissyksyllä 1957. Heidän välilleen kehkeytyi ystävyys, joka
syveni salaiseksi rakkaussuhteeksi molempien ollessa
naimisissa omilla tahoillaan. Keväällä 1959 Ingrid synnytti
heidän yhteisen tyttärensä Marian. Ingrid ja Ingmar avioituivat
vasta vuonna 1970.
Maria sai vasta aikuisena tietää, että hänen isänsä ei
olekaan äidin ensimmäinen mies, vaan toinen - että hänen
isänsä on Ingmar Bergman.
Kun Ingrid syksyllä 1994 sairastui vatsasyöpään, heidän
maailmansa luhistui. Ingrid, Ingmar ja Maria yrittivät
päiväkirjoissaan ymmärtää tapahtuneen. Osana surutyötä nämä
ainutlaatuisen kauniit ja hienosävyiset päiväkirjat kuvaavat
kuoleman katastrofia.