Ira Vihreälehto : Tuntematon sotavanki : venäläistä isoisääni etsimässä

Takakansi

Sotavangin lapsenlapsi suvun salaisuuden jäljillä

"On jotain mitä minun pitäisi kertoa...?" Ira Vihreälehdon isoäiti kuiskasi vanhimmalle pojalleen kuolinvuoteellaan. Voimat loppuivat kesken kaiken, mutta salaisuus paljastui perunkirjoituksessa. Esikoispojalla oli eri isä kuin muilla sisaruksilla. Hänen isänsä oli sotavanki, vihollinen.

Vuosikymmeniä myöhemmin Ira päätti ryhtyä selvittämään suvun salaisuutta löytääkseen isoisiänsä. Hän haastatteli aikalaisia, tonki arkistoja, analysoi valokuvia, teetti DNA-testejä, lähetti etäisiä sukulaisia nettisivustoilla ja haravoi karttaa Google Mapsin avulla.

TUNTEMATON SOTAVANGI laajenee yhden suvun tarinasta kuvaukseksi jatkosodan poikkeusoloista ja vaikenemisen kulttuurista. Teos kertoo myös nykyihmisten juurista, jotka ulottuvat aiempien sukupolvien salaisuuksiin asti.

Esittely

Iran isoäiti kuiskasi pojalleen: "On jottain mitä miun pitäis kertoa..."

Lempin elämä näytti tavalliselta: hän meni Einonsa kanssa naimisiin heti sodan jälkeen ja kasvatti suurperheen miehen työskennellessä sahalla. Vasta kuolinvuoteellaan Lempi kuitenkin kuiskasi vanhimmalle pojalleen Juhanille: "On jottain mitä miun pitäis kertoa..." mutta voimat loppuivat kesken kaiken.

Salaisuus paljastui perunkirjoituksessa: Juhanilla oli eri isä kuin muilla sisaruksilla. Hän kysyi asiaa Einolta, selvitti sukulaisilta, pinnisteli muistaakseen keskustelunpätkiä lapsuudesta. Jäljet johtivat koulutilalle, jossa Lempi työskenteli keittäjänä sota-aikana ja jossa työskenteli myös neuvostosotavankeja. Esikoispojan isä oli sotavanki, vihollinen. Etsintä tyssäsi siihen.

Vuosikymmeniä myöhemmin Juhanin tytär, historioitsija Ira Vihreälehto ryhtyi selvittämään suvun vaiettua tarinaa löytääkseen isoisänsä. Hän haastatteli aikalaisia, tonki arkistoja, analysoi valokuvia, teetti DNA-testejä, lähestyi etäisiä sukulaisia Facebookissa ja venäläisessä VK:ssa ja haravoi karttaa Google Mapsin avulla.

Tuntematon sotavanki laajenee yhden suvun tarinasta kuvaukseksi jatkosodan poikkeusoloista ja vaikenemisen kulttuurista, kun haluttiin katsoa eteenpäin eikä taaksepäin. Samaan aikaan teos kertoo nykyihmisten juurista, jotka ulottuvat aiempien sukupolvien salaisuuksiin asti.

Ira Vihreälehto (s. 1974) on koulutukseltaan historian opettaja ja työskentelee erityisasiantuntijana Suomen kulttuuriperintökasvatuksen seurassa.