Irene Nemirovsky : Veren polte

Takakansi

Silvio palaa vuosien kiertelyn jälkeen takaisin kotikyläänsä. Maalaismaisema tuntuu jähmettyneen kehyksiinsä kuin ajaton maalaus menneiltä vuosikymmeniltä. Mutta harjaantunut silmä huomaa, että pinnan alla kuohuu. Elämä ei esteistä piittaa. Se murtaa uomansa ja ryöppyää kohti vapaana.

"Ruumis on helposti tyydytetty. Mutta sydän esittää vaatimuksiaan, sydän haluaa rakastaa, ruutia, palaa mistä hyvänsä tulesta... Sitä me kaikki halusimme. Palaa, roihuta, ahmia päivämme ahneesti niin kuin tuli ahmaisee metsän."

Voiko ihanammin hairahtaa kuin rakkauden takia?

Esittely

Silvio palaa vuosien jälkeen takaisin kotikyläänsä. Hän tarkkailee ahdasmielisen kyläpahasen järjestettyjä avioliittoja ja tukahdutettuja tunteita maailmaa nähneen miehen armottomalla röntgenkatseella. Ihmiset vaikenevat suureen ääneen, mutta pinnan alla kuohuu. Silvio kuitenkin näkee, mitä metsälammen rannalla tapahtuu öiseen aikaan. Silvio myös tietää, kuka kukin todellisuudessa on, ja kuinka rautaisinkin tahto taipuu veren poltteessa.

Irène Némirovskyn jäämistöä alettiin tutkia perusteellisesti postuumisti julkaistun Ranskalaisen sarjan huikean menestyksen jälkeen. Ranskan kirjallisuusarkistoon hylätystä pahvilaatikosta löytyi yllättäen pieni helmi: Veren poltteen pienen pienellä käsialalla kirjoitettu julkaisematon käsikirjoitus. Némirovsky oli kirjoittanut pienoisromaanin sodanaikaisessa pakopaikassaan samoihin aikoihin kun hän kirjoitti Ranskalaista sarjaa. Klassinen ja tyylipuhdas romaani on nähty eräänlaisena peilinä Ranskalaisen Sarjan toiselle osalle "Dolce".