Irja Salla : Isä ja minä : muistelma Tyko Sallisesta

Tyko Sallinen, joka kuoli syksyllä 1955, on Suomen maalaustaiteen suurimpia nimiä. Hänen tyttärensä Taju Sallinen, paremmin tunnettu nimellä Irja Salla, on puolestaan saavuttanut mainetta kirjailijana — mm. 'Unissakävijän' tekijänä. 'Isä ja minä' ei ole vain kirja kuuluisasta isästä ja tyttärestä. Se on kirja koko siitä värikkäästä boheemimaailmasta, jonka keskeisiä hahmoja olivat sellaiset taiteilijanimet kuin Ruokokoski, Muusari, Ilja Repin ja monet muut; se on myös todistuskappale siitä levottomasta ajasta, johon sattui sekä järkyttäviä että suuria tapahtumia. Irja Salla kuvaa teoksessa lapsuuttaan — sittemmin myös nuoruusvuosiaan — jonka hän viettää isänsä lähellä yksinomaisesti isänsä seurassa. Isä asui suurimman osan ajastaan matkoilla ja monilla jonkin aikaa aina milloin missäkin. Tämä elämä merkitsi hänelle kuitenkin yhtämittaista ihmistenpelkoa, piiskaamista, nälkää ja itkua. Niinpä kun isä sitten vihdoin tuli, hän tuli kuin vapauttaja. Tytär takertui isänsä kaulaan eikä hellittänyt otettaan. Siitä alkoi isän ja tyttären yhteinen taival.

"Harvoin lienee kirjallisuudessa isä- ja lapsisuhdetta näin aidosti ja samalla järkyttävästi kuvattu. Ja harvoin lienee suhde ollutkin näin omalaatuinen ja merkittävä. Irja Sallan selkeä, koruton tyyli valottaa. Teos on epäilemättä meillä viime vuosien erikoisimpia muistelmia." (Helsingin Sanomat)

"Äidin rakkaudesta on kirjoitettu paljon maailman kirjallisuuden kauneimpia sivuja, mutta tämä todellisuudesta otettu isän rakkauden kuvaus voittaa runollisimmatkin kuvitelmat." (Arvo Kippola, Itä-Häme)