J. Huizinga : Erasmus

Erasmus Rotterdamilaisen ongelmallisessa henkilössa kohtaavat toisensa kuoleva keskiaika ja uuden ajan tuloa julistava renessanssi. Hänen elämänsä sattui historian suuren murros­aikaan, jolloin useimmat siihen asti totena pidetyt arvot jouduttiin arvioimaan uudestaan. Erasmus ei ollut jyrkkä ja ehdoton kuten Martti Luther, tuon aikakauden toinen suuri merkkimies. Mutta julistaja ja uuden raivaaja hän oli yhtä suuressa määrin kuin saksalainen uskonpuhdistajakin. Näiden kahden miehen keskinäinen kamppailu on eräitä länsimaisen hengenhistorian suuria Jaakopin-painaja.

Maailmankuulu hollantilainen historiotsija J. Huizinga on kuvannut suurta maamiestään tavalla, johon sekä todellinen tutkija ja kirjailija voi pystyä. Hän näkee Erasmuksen samalla kertaa ihmisenä ja aikakauden tulkkina. Toisen maailmansodan ahdistavissa oloissa Huizinga on tuntenut Erasmus Rotterdamilaisen julistuksen ikuisen kantavuuden vuosisatojen takaa. Elämäkertateoksensa viimeisellä sivulla hän tulkitsee Erasmuksen merkityksen meidän ajallemme seuraavin sanoin:

«Sivistyneellä maailmalla on täysi syy kunnioittaa Erasmuksen nimeä, ellei muun niin jo pelkästään sen vuoksi, että hän oli sellaisen sydämen lempeyden julistaja, jollaisista maailma nykyäänkin kipeästi tarvitsisi.»