Jaana Torninoja-Latola : Sylvi-Kyllikki Kilpi

Takakansi

Sylvi-Kyllikki Kilpi (o.s. Sinervo 1899–1987) syntyi Sörnäisissä köyhän, seitsemänlapsisen perheen esikoisena. Vaasankadun pienestä hellahuoneesta Kilpi raivasi tiensä valtakunnan tason poliittiseksi vaikuttajaksi.

Kilven vankkumaton usko sivistykseen ja tasa-arvoon ajoi hänet ponnistelemaan oman koulutuksensa eteen, ja haasteista huolimatta hän valmistui Helsingin yliopistosta kolmen lapsen äitinä. Toimittajan, teatteri- ja kirjallisuuskriitikon ura jatkui 1934 kansanedustajan pestillä, jota kesti vuoteen 1958 saakka. Kilpi oli aktiivinen yhteiskunnallinen toimija myös eduskunnan ulkopuolella: hänet muistetaan auttamistyöstään Suomeen 1930-luvun lopulla saapuneiden juutalaispakolaisten keskuudessa.

Kilpi oli jo oppikouluikäisenä miettinyt, että kohtalo oli luonut hänet naiseksi, jotta hän voisi näyttää, mihin nainenkin kelpaa. Kaikkia lasikattoja Kilpi ei onnistunut murtamaan, mutta sitkeällä, asiantuntevalla ja päämäärätietoisella toiminnallaan hän raivasi tietä tuleville naispoliitikoille.

Esittely

Sylvi-Kyllikki Kilpi (os. Sinervo 1899 - 1987) syntyi Sörnäisissä ja teki vaikuttavan matkan köyhän seitsenlapsisen työläisperheen tyttärestä valtakunnan vaikuttajaksi. Isä Edvard Sinervo kuului punakaartiin ja Sylvi-Kyllikki työskenteli punaisten vallankumousoikeudessa. Sodan kokemukset ja jälkiselvittelyt jättivät jälkensä tytön mieleen.

Kilpi oli jo oppikouluikäisenä miettinyt, että kohtalo oli luonut hänet naiseksi, jotta hän voisi näyttää mihin nainenkin kelpaa. Hän kirjoitti ylioppilaaksi ja suoritti myöhemmin filosofian kandidaatin tutkinnon Helsingin yliopistossa, vaikka oli silloin jo kolmen lapsen äiti. Kilpi nousi eduskuntaan vuonna 1934. Tätä ennen hän oli maakuntalehtien maineikas lehtinainen, teatteri- ja kirjallisuuskriitikko Tampereella ja Työväen Akatemian luennoitsija.

Poliitikkona Kilpeä ajoi eteenpäin usko sivistyksellisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja sukupuolen suhteen tasa-arvoiseen yhteiskuntaan. Hän raivasi aktiivisella toiminnallaan tietä tuleville naispoliitikoille. Kilpi muistetaan myös auttamistyöstään erityisesti Suomeen 1930-luvun lopula saapuneiden juutalaispakolaisten keskuudessa.