Jari Tervo : Pohjan hovi

JARI TERVO julkaisi kaksi vuotta sitten proosarunokokoelman Muistoja Pohjolasta, jonka synkeän hauskat tarinat kuin kerjäsivät jatkoa. Tässä se tulee: kokonainen romaani täynnä törkeää, hauskaa ja kielellisesti ylitöpäistä pohjoista tajunnanvirtaa.

Vartiainen, Perserkki ja Lunssila ajavat taksilla ja mersulla Rovaniemeltä Sodankylään ja takaisin, huojuvat humalan ja krapulan välillä ja puhuvat taukoamatta maailmaa kuntoon.

Miehiä yhdistätvät rikollisuus, viina ja huolimattomatt ihmisuhtet. Puheet lemuavat viinalle, joka on liioitellun ohella miesten voimanlähde. Puhdasta elämässä, muuten lähes ainoaa, on huonoja ihmisiä, mutta vitsien jatkulle Tervon faise rahtaa mukaan paljon tavaraa. Repliikkejä ei eroteta toisistaan, puhe virtaa kuin Kemijoki, aina ei tiedä kuka on äänessä – pääasia, että juttua riittää ja tarinat seuraavat keskeytymättöminä toisiaan. Miehet puhuvat päällekkäin, joka lausella on oma painava monologinsa maailman menosta. Kun joku liikuttuu linnusta, mai semasta, puista ja vuodenaijoista, muuttuu teksti kirkkaaksi runoksi.

Pohjan hovi on hurja verbaalinen ilotulitus, tajunnanvirran ja kansanperinteen onnistunut liitto.